Jarkko Martikainen @Lutakko

 Kaveri pyysi mukaan kuuntelemaan Jarkko Martikaista Lutakkoon, mies on itselle tuttu YUP:sta ja YUP:kin on vain etäisesti tuttu, joten kaverin soolotuotanto oli itselle täysin vierasta. Youtubesta muutamia biisejä kuuntelin ja ei tuo mitenkään omaan kärkikastiin mennyt, mutta live on aina liveä ja mukavahan se on viettää aikaa porukalla.

Ilta alkoi Vihreästä Haltiattaresta olut-tastingillä, jossa valittiin JMK:n tulevaan 50-vuotis juhlaan omaa juhlaolutta. Juhlaoluen tuottaa Hangaround & Nobody Brewing. Maisteltavana oli 5 olutta, joista sitten arvovaltainen raatimme valitse sen juhlaolueksi päätyvän. Voittajaksi tuli Jaromir Lagr. Lager, jossa on mukavasti luonnetta ja makua.

Sitten itse keikkaan, odotuksethan eivät olleet kovinkaan korkealla, mutta sali oli täynnä ja selkeästi porukka osasi biisit ja fanikunta oli aika vankkumatonta.

Entä se oma mielipide? Kyllä minustakin taisi leipoutua, jos ei nyt fani niin, jonkinnäköinen tykkääjä ko. artistia kohtaan. Vaikka kaverin biisit eivät ole juuri ehkä sitä genreä, joka minuun uppoaa, on miehen lavahapitus ja jutut vallan mainioita ja viihdyttäviä. Varsinkin kun biisien taustat kerrottiin aika hyvin ennen niiden esittämistä, niin niistä sai huomattavasti enemmän irti kuin olisi ne vain kuunnellut tietämättä mistä niissä lauletaan. Hieno keikka ja voisin mennä uudelleenkin.

Jyväskylän rompepäivät

 Keski-Suomen konepyöräseuran järjestämät Rompepäivät olivat Paviljongissa la 6.1.23. Tapahtuma on aikaisempina vuosina kerännyt suuren määrän myyjiä ja alan harrastajia ympäri Suomen, niin myös tälläkin kertaa. Yli 10 linja-autollista oli tullut muualta ihmettelemään, miten romut makaa tällä kertaa. Toki myös katoa oli käynyt, sillä epävirallisen tiedon mukaan reipas 40 myyjää oli perunut tulonsa pakkasten takia. 

Kuitenkin 3 hallia oli, jos ei nyt pullollaan niin kuitenkin melkein täynnä tavaraa siitä kuuluisasta takapäästä perämoottoriin.

Itselle täältä harvoin löytyy mitään, sillä en ole romppeiden perään, enkä entisöi mitään. Tosin paljon on myynnissä myös vintage-kamaa yms. joka ei liity moottoreihin tms. Itselle tämä on enemmän se tapahtuma, jossa näkee pyörätuttuja muualta Suomesta ensimmäistä kertaa edellisvuoden kesän jälkeen. Tästä myös itsellä alaa se kevään ja kesän odotus tämä on ns. se ensimmäinen kokoontuminen!

Yhtenä ohjelmanumerona oli Huutokauppakeisari Palsanmäen vetämä huutokauppa, joka vetikin porukkaa ihmettelemään myytävien tavaroiden hintoja. Itse en tuossa pitkään viipynyt, kun ei mitään ostettavaa ollut. 

Valitettavasti näiden reippaan 40 myyjän puuttuminen näkyi, kävijöitä oli onneksi paljon mutta tyhjien myyntipaikkojen määrä pisti silmään ja se latisti hieman ns. markkinatunnelmaa. Onneksi kuitenkin asiakkaita ei pakkaset olleet pelotelleet pois. Loppujen lopuksi löysin itselleni ostettavaa, pari LP-levyä.

Huomaa kyllä, että LP-levyjen suosio on nousussa, alle 20€ ei meinaa levyjä löytää ja parhaimmillaan hinnat ovat reilusti yli 100€ kappaleelta. 

Mahtavaa oli kyllä nähdä tuttuja ja vaihtaa vuoden ensimmäiset kuulumiset, tästä vaan kevättä kohti, morjestetaan kun kohdataan ja törmäillään kokoontumisajoissa sekä tapahtumissa! 

Ne erilaiset joulutortut

Jälleen on aika vinksauttaa vanhat tottumukset päälaelleen, sillä kyseessä on joulutorttu mutta ihan omanlaisilla täytteillä, vihreäkuulat, omarit tai dumlet on niin nähty, eli torttuun ihan jotain muuta! Joku on joskus haukkunut tätä ruokapervoiluksi ja kait tämä siihenkin kategoriaan voidaan laittaa, itse pidän tätä tosin vain kokeellisena keittiönä.

Nyt oli jo vaikeuksia päättää mitä torttujen päälle laittaisi mutta onneksi on työkavereita, joilta ei ideat lopu kesken. Hernekeitosta jotkut paistaa pihvejä, niin miksi ei se sitten kävisi myös tortuntäytteeksi? Joku on joskus ehdottanut siskomakkaraa, muut täytteet piti keksiä itse, joten tervetuloa maksalaatikko ja riisipuuro.

Eihän nuo toki kauneudellaan houkuttele, paitsi ehkä tuo riisipuuro. Jokaista tosiaan tuli maistettua ja paras noista oli kyllä tuo riisipuuro, se maistui kermaiselle ja pehmeälle. Siskonmakkara maistui ylisuolaiselle pasteijalle. Hernekeittoa en osaa kuvailla, muuta kuin hernekeitoksi, mutta ei se pahaa ollut. Maksalaatikko yllätti, sillä siitä tuli mieleen lihariisipasteija, tosin pienellä twistillä ja hillon kanssa se vain parani. Siskonmakkara oli noista ehkä huonoin.

Mietin myös parsa- ja kukkakaalia, ihan erään kaverin takia, koska sitä hän kuitenkin kysyy, mutta jos sitten ensi vuonna. Ei muuta kuin rohkeasti mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokeilemaan!

Taikina taipuu taloksi

 On taas se aika vuodesta kun pukki ja tontut ahertaa Korvatunturilla, rakennellen ja paketoiden lahjoja niille kuuluisille kilteille lapsille. Itse taas pakerran Keski-Suomessa toisenlaisen tehtaan äärellä, olen jo vuosia antanut piparkakkutaloja lahjaksi. Toki ostan ihan lahjojakin, mutta tästä on tullut jo perinne.

Tänä vuonna tilanne meinasi mennä siihen, että talot jäisivät rakentamatta kun toista kättä operoitiin 4.12. mutta päätin kokeilla, josko tuo onnistuisi yhdellä kädellä, ihan toimeton tuo toinen käsi ei siis ole, mutta esim. kaulitseminen ei onnistu kuin terveellä kädellä

Hiukan aikaahan tuo otti, mutta elementit saatiin tehtyä ja paistettua. Yllättävästi sitä keksii kaikkia kikkoja, kun ei ole kuin toinen käsi käytössä. Yleensä olen tehnyt koristelua varten ns. kuumamarengin, mutta nyt päätin mennä helpommalla ja tehdä pikeeriä. Myös tuo koristelu tuotti hieman ongelmia, kun tuolla toisella kädellä ei voi puristaa kunnolla.

Niin vain saatiin jälleen talot valmiiksi, taatusti tuulettuvalla rossipohjalla varustettuja tönöjä tuli 15 kpl. Tönöthän ovat osimoilleen tulitikkuaskin kokoisia ja onneksi oli hanskat kädessä noita liimaillessa, olisi muuten pari palovammaa kädessä. Käytän siis osien yhdistämiseen sulaa sokeria, joka on ihan perhanan kuumaa, joten sen kanssa saa olla varovainen. 

Koitan vielä ehtiä tekemään joulutorttuja hieman erikoisemmilla täytteillä, joten ihan ei vielä pääse rauhoittumaan joulun viettoon! Haluan kuitenkin toivottaa jo tässä vaiheessa kaikille oikein rauhaisaa joulua ja onnea vuodelle 2024!!

Poets of the Fall @Pakkahuone

 Liput kun tulivat myyntiin, oli itsestään selvää että ne ostetaan. Poets of the Fall kiersi 20-vuotis juhlakiertueella ja viimeinen keikka oli Tampereella Tullikamarin Pakkahuoneella.

Poets of the Fallin musiikista olen tykännyt aina, mutta koskaan en ole heitä livenä nähnyt. Kaikki kehuivat minulle miten loistava livebändi he ovat. Ja kun olin noita hehkutuksia useamman viikon kuunnellut, en oikein voinut ajatella muuta kuin että tulen pettymään, koska odotukset olivat jo niin korkealla. 

Mutta laitetaas ensin kuvat ja kerrotaan sitten miten kävi, paikkahan oli loppuunmyyty ja onneksi menin ajoissa, jotta pääsin hyville paikoille.

Keikan loppupuoliskolle siirryin salin takaosaan miksauspöydän tuntumaan, nauttimaan virvokkeista. Olutlasin kanssa en viitsinyt lähteä tunkemaan takaisin vanhalle paikalle, sen verran ahdasta oli jo tulla sieltä pois.

Niin oliko keikka niin hyvä kun kaikki se hehkutus antoi ymmärtää? Oli se ja vieläpä parempi, kyllä kaverit ovat kovassa kunnossa ja osaavat ottaa yleisönsä. Ainut pettymys oli se että keikka loppui! Videosta ei valitettavasti välity se tunnelma joka Pakkahuoneella oli!

Murmuu-teatteri esittää: Perheistä parhain

 Oli jälleen aika korkeamman kulttuurin, kun tuli mentyä Murmuu-teatterin näytökseen, Perheistä parhain.

Esittely, kopiotu Murmuun-sivuilta:

Perheitä parhain on komedia kahden siskoksen Hyvin erillaisista perheistä. Kun siskosten äidin poismeno aiheuttaa odottamattoman perintöriidan vanhasta, koinsyömästä ryijystä, perheiden erillaiset arvot ja asenteet ottavat mittaa toisitaan.....
Lähde: www.murmuu.fi

Alku oli omasta mielestäni hieman hidas, tosin omat hauskat piirteet löytyivät ja yleisöstä kuului naurua tasaisin väliajoin. Yksi parhaista hahmoista oli naapurin satunnaiset vierailut eri laitteiden kanssa. "Ihme vehkeitä...." Vaikka hahmo oli täysin erillään itse tarinasta, oli se hauska lisämauste näytökseen!

Väliajan jälkeen hauskuus pääsi kunnolla valloilleen ja se lämmitti yleisön nauramaan välillä ihan kunnolla. Myös perheen nuorison tarina oli varsin mielenkiintoinen ja ajankohtainen.

Hauska, vakavillakin asioilla leikittelevä esitys upposi kyllä hyvin, varsinkin kun itselle harva asia on niin pyhä, etteikö siitä voisi vitsiä murjaista. Mukavaa ajanvietettä, joten kannattaa mennä katsomaan, itse ainakin nautin ja kaksituntinen meni kuin siivillä.