Keski-Suomen miesten ilta Hankasalmella

 Perjantaina 1.9. järjestettiin Hankasalmen kirkossa Keski-Suomen Miesten ilta. Ilta alkoi klo 16, jolloin tarjolla oli makkaraa ja mehua sekä jälkiruuaksi kahvit ja munkit. Tarjoilusta vastasi Luonetjärven sotilaskoti. Kirkon vieressä oli Hankasalmen kotiseutumuseo, jonka pihapiirissä tuli ensin pyörähdettyä.

Itselle yllätys oli, että Hankasalmen kirkko oli niin iso, väkeä sisälle mahtuu 1300 henkeä. Pikkuhiljaa pihalle alkoi kertymään "ukkoja" ja puheensorina alkoi kuulumaan. Vaihdettiin kuulumisia, kyseltiin mistä päin oltiin ja tutustuttiin uusiin ihmisiin. Makkara, mehu sekä kahvi ja munkki teki kauppansa.

Pihalta alettiin siirtymään sisätiloihin ja odottelemaan illan ohjelmaa. Teemana tänä vuonna oli Maisemat muuttuvat - mikä pysyy? Ensimmäisenä oli yhteislaulun aika ja lauluna oli Keski-Suomen kotiseutulaulu ja komeastihan se kajahti, kun arviolta n. 800 miestä sen lauloi. Musiikista vastasi VirsiTrio, joka soitteli varsin erikoisia virsiä mm. Tansaniasta ja hieman omantakeisella sovituksella. Mieleen tuli enemmänkin barokkimusiikki kuin virret. Laulun jälkeen oli teeman mukainen paneelikeskustelu, jossa osallistujina oli liikenneyrittäjä Jari-Pekka Koponen, Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen ja Hankasalmen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Markku Laitinen. Jokainen otti kantaa omalta osaltaan teemaan Maisemat muuttuvat - mikä pysyy. Puheenvuoroissa otettiin kantaa, sosiaaliseen mediaan, työperäiseen maahanmuuttoon ja raamattuun. Mielenkiintoinen keskustelu saatiin aikaiseksi ja hyvinkin ajankohtaisista aiheista.

Paneelin jälkeen oli illan puhujien vuoro, puhumassa oli entinen puolustusministeri ja nykyinen Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö sekä piispa Simo Peura. Niinistön puhe oli vaikuttava ja väkevä ja hän otti kantaa todella paljon Venäjän tilanteeseen ja siihen missä nyt Ukrainan sodan kannalta mennään. Lainatakseni hänen sanojaan: Venäjä toistaa itseään eikä opi virheistään, sekä uhka tulee aina idästä. Paljon oli puheessa asiaa ja ison vaikutuksen se teki kuulijakuntaan, ainakin jos aplodien määrän ja voimakkuuden perusteella sitä arvio. Puheesta kävi hyvin selville se että Venäjän uhka on se, mikä pysyy, vaikka maailma muuttuu!

Seuraavaksi puhumaan pääsi Piispa Simo Peura, joka on jo eläkkeellä mutta tekee edelleen pyydettäessä puhekeikkoja yms. Hänen puheensa oli jopa hauska! Hän lähti asiaa lähestymään oman elämänsä kannalta ja lähinnä siitä mihin se on häntä vienyt Laukaasta, Helsinkiin, sieltä Lapualle ja nyt eläkepäivinä Jyväskylään. Paljon tuli tarinaa tapahtumista ja elämän kulusta niin siviili- kuin kirkkopuoleltakin. Pysyvyyttä elämään on tuonut usko, vaikka paljon on elämän aikana muuttunutkin.

Ilta päättyi vielä yhteislauluun, virren numeroa en nyt muista. Ilta itsessään oli erittäin hyvä ja hieno. Paljon asiaa oli puheissa ja puheenvuoroissa, muutakin kuin uskonnollista ja tämähän tämän tilaisuuden suola onkin, ilta miehille, ei uskonnolle, vaikka seurakunnan järjestämä onkin. Toki uskonto ja seurakunta ovat läsnä mutta ne eivät ole tässä se pointti!

Kiasma

 Koulutusreissu Helsinkiin tarjosi mahdollisuuden viettää ilta kaupungilla. Kun mietin vaihtoehtoja minne mennä iltapäiväksi, niin päädyin kahteen vaihtoehtoon. Toinen oli Linnanmäki ja toinen Kiasma, sääarvaus teki ratkaisun puolestani, sillä sadetta oli luvattu joten suuntana Kiasma. En ole ikinä Kiasmassa käynyt ja nyt kun siellä oli vielä yhtenä näyttelynä Tom of Finland, en pitänyt tätä huonona vaihtoehtona ollenkaan. Muut näyttelyt joita Kiasmassa oli, olivat Dreamy ja Daniel Steegmann Mangrané.

Lähdin käymään näyttelyitä läpi kerros kerrallaan ylimmästä alkaen, joten ensimmäisenä vuorossa oli Daniel Steegmann Mangrané. Kiasman sivuilla sanotaan seuraavaa: Näyttely herättelee kyseenalaistamaan tapoja, joilla olemme tottuneet katsomaan maailmaa. Hän luo ympäristöjä, joita voi kokea kaikilla aisteilla.

Näyttely oli tosiaan varsin aistikas ja näin hieman aistiherkälle ihmiselle, hyvinkin vaikuttava. Tosin tuolla jos olisi viipynyt pidempään, olisin saanut varmasti migreenikohtauksen, mutta visuaalisesti erittäin hieno. Myös haju- ja kuuloaisti saivat paljon "ärsykkeitä".

Tämä siis muutti muotoaan kuvakulmasta riippuen

Tuolta laskeuduttiin kolmanteen kerrokseen, jossa oli Tom of Finlandin näyttely, tämä oli kooltaan näistä isoin ja laajin. Näyttelyhän koostuu siis Touko Laaksosen teoksista, joka tunnetaan paremmin maailmalla nimellä Tom of Finland. Teokset ovat hyvin homoeroottisia ja myös siksi näyttelyyn mentäessä varoitetaan siitä että näyttely ei sovi lapsille ja että näyttelyssä vierailu on vanhempien vastuulla. Toukon työt olivat vallankumouksellisia aikana, jolloin homoseksuaalisuus luokiteltiin rikokseksi ja fetisismi sairaudeksi.

Alkuajan piirustukset ovatkin hyvin korrekteja, joissa miehet kuvataan maskuliinisina hahmoina ja katselijan varaan jää se mitä seuraavaksi tapahtuu.

En tiennyt että hän on ollut esim. rintamalla sotimassa tai että nimi Tom of Finland ei ole hänen keksimänsä. Nimi on tullut siitä kun hän on lähettänyt 50-luvulla kuviaan Yhdysvaltalaiseen kehonrakentajille suunnattuun Physique Pictorial -lehteen nimimerkillä "Tom". Johon lehden omistaja lisäsi "of Finland". Näyttelyssä pyöri myös 18 min kestävä haastattelu, jossa taiteilija kertoi taiteestaan ja omasta historiastaan. Näyttely oli erittäin vaikuttava ja kulttuuria avaava, suosittelen käymään!

Kolmantena näyttelynä oli Dreamy, joka oli toisessa kerroksessa. Kiasman sivuilla kerrotaan näyttelystä seuraavaa: Näyttely keskittyy seksuaalisuuden ja sukupuolen kysymyksiin. Teoksista voi löytää queeriä oman paikan etsimistä, kipua, rakkautta, himoa, fantasiaa ja unelmien tekemistä todeksi.

Täytyy sanoa että tämä ampui taiteellisuudellaan itselläni yli, en oikeastaan tajunnut kovinkaan monesta teoksesta mitään. No en mikään taiteen asiantuntija olekaan.

Kokonaisuudessaan hyvinkin onnistunut käynti, tuon viimeisen olisi toki voinut jättää vaikka väliin. Visuaalisesti ja aisteille tuli ns. paljon ruokaa ja jälleen maailman kuva on hieman avarampi. Voisin mennä uudestaankin.