Ensin nokka kohti Helsinkiä, jossa oltiin ensimmäinen yö, tarjouksesta löytyi yö Radisson Blu Royal hotellista, joka kustansi 68€ yö aamupalalla plus pysäköinti 30 €. En ole tuolla hintaa tainnut koskaan saada hotellia Helsingistä ja kun saimme huoneen, oli sekin ehkä yksi hienoimmista missä olen ollut. Oli eteinen, kylpyhuone ja makuuhuone. Kerroskin oli 8.
Laiva lähti sen verran aikaisin että aamupalalla emme olisi ehtineet käymään, joten tilasimme ns. aamupalapussin, jonka sai hakea respasta sovittuun aikaan. En oikein tiedä mitä odotin mutta pettymys se oli! Toki ymmärrän, ettei sinne nyt mitään pekoneja, lihapullia ja nakkeja laiteta mutta vain kälyinen kroissantti, banaani, kakku ja patukka! Olisi nyt ollut edes sämpylä, jossa kinkkua, jukurttia ja keitetty muna! Tuosta ei kyllä tullut kuin äkäiseksi. Joten nyt jäi kokematta se paljon mainostettu Super Breakfast. Muuten hotellissa ja sen palvelussa ei ollut mitään valittamista, päinvastoin hotelli oli hieno ja siellä saatu palvelu erinomaista.
Pitihän sitä toki illalla käydä syömässäkin ja kun ei jaksanut etsiä paikkaa niin menimme hotellin ravintolaan Bistro Johaniin, jossa lautaselle valikoitui jättikatkarapu-sitruuna linguine-pasta, hintaa annoksella 17.9€. Annos oli hyvä ja palvelu todella mukavaa ja reipasta! Ottaen huomioon että he olivat juuri kuun alussa avanneet ovensa.
Niin jäi Helsinki taakse ja laivalla kohti Tallinnaa, josta olisi vielä reipas 350 km Jürmalaan. Matkalla saatiin vettä, aurinkoa, tuulta ja taas kerran vettä mutta pääsääntöisesti sai ajella pilvisessä poutasäässä. Jürmalasta oli varattu Hotel Elinasta, läheltä kävelykatua. Sijainti hotellissa olikin se paras asia, yllätys oli suuri, että englantia ei hotellinpitäjä osannut lainkaan samoin että maksuvälineeksi kelpasi vain käteinen, onneksi varaudun aina pienellä käteiskassalla, olisi tämäkin jäänyt maksamatta. Hotelli sinänsä ei ole kyllä 3 tähteä, huoneet ovat vähän kauhtuneet mutta asiansa tuo ajaa ja hinta 2 yöltä oli 150€ ilman aamupalaa, joka maksettiin ja tilattiin erikseen aamupalalistalta.
Kypäräkalja kuuluu ajolenkin jälkeisiin asioihin, joita ei sovi unohtaa. Noita hotellin tyylisiä vanhoja taloja Jürmalassa on paljon, niitä tuli kuvattua tosin valitettavan vähän. Muuten tuolla on ns. kävelymatkan päässä kävelykatu, se ranta, joki ja metsäpuisto jossa näköalatorni, jonne oli veikeä kiivetä kun hieman noita korkeita paikkoja kammoan. Varmasti löytyy paljon muutakin mutta nuo nyt tuli pongattua.
Se pieni kontrasti! Kuvat on otettu 180 astetta toisistaan samaan aikaan! Kuva kertookin paljon siellä olomme säästä, eli aurinkoa ja 30 min päästä ukkosmyrsky, joka kesti vain hetken ja sitten paistoikin taas aurinko muutaman tunnin.
Kaupat ja ravintolat keskittyvät kävelykadulle (Jomas Iela) Ravintoloita ja kahviloita on runsaasti ja jokaiselle varmasti löytyy omansa. Ensimmäisenä iltana söimme Cafe53:ssa, jossa otin vasikkaa ja jälkiruuaksi Irkkukahvin ja "pienen" suklaakakun.
Lihaa oli kyllä enemmän kuin tarpeeksi ja muutenkin annos oli hyvä! Ainut mistä voi huomauttaa oli ranskalaiset, ne olivat "vetisiä" Niin ja tuo listan "pieni" suklaakakku! Olipa herkkua ja jos olisin tiennyt että annos on tuollainen, en olisi tilannut, melkein pyörimällä ravintolasta ulos! Niin hinta! 2 pääruokaa, yksi "pieni" jälkiruoka, 2 olutta, 2 irkkukahvia kustansi vajaa 45€ euroa, eli ei mitään!
Seuraavana päivänä menimme kadun toiselle puolelle, oikein mukavannäköiseen paikkaan nimeltä Alus Krodzins jossa otin lammaspataa ja sen kylkeen perunoita, nyt ei ollut kehumista! Lammasta oli padassa ehkä 3 pientä palaa plus muutamat revenneet hiput. Muuten annos oli kyllä hyvänmakuinen, ei sillä mutta kyllä padassa pitää sitä lihaakin olla, matkakumppani valitsi kampelan ja tiesimmehän että kala on litteä mutta niin litteä että lihaa siitä löytyy vain ruokalusikallinen syötävää.
Kyllä tuollakin nälkä siirtyi mutta hieman jäi vajaaksi, toki kaksi olutta ja kaksi pääruokaa ei kustantanut kuin reippaan 20€, joten hinnan kiroissa ei ole. Muutenkin Jürmala on minusta edullinen paikka niin ostosten, ruuan kuin juomankin suhteen ja varmasti tänne tulee tultua toistekin. Viimeisen aamun aamupalan söimme Cafe53:ssa, jossa otin farmarin aamiaisen.
Kahden yön jälkeen nokka kohti Pärnuuta ja nytkään emme selvinneet ilman vesisadetta mutta onneksi sitä oli vähemmän kuin tulessa. Mielenkiintoinen seikka on että otti minkä tahansa karttasovelluksen niin meno tai paluu Jürmalasta menee aina Riian keskustan läpi, joka on sanalla sanoen tuskainen reitti, sillä siellä ei ole aikaa jolloin ruuhkaa ei olisi, videolla pientä kuvaa jonoista. Pärnussa majoituimme tietenkin Aleksandrissa, jossa melkein aina olemme. Motoristien suosima paikka jossa majapaikkoja on leikkimökeistä huoneisiin ja kaikki tasokkaita ja kohtuuhintaisia.
Hetihän sitä piti lähteä rannalle, kun kelikin näytti kohtalaiselle vielä muutaman tunnin ajan. Kävelin rantsulle ja yllätys sinne kun pääsin niin vettähän sitä alkoi satamaan.
Ehdin kuitenkin käydä meressä kahlaamassa ja melkein juoda oluenkin ennen myrskyn alkamista. Hetken mietin sähkölaudan vuokraamista, jolla olisi voinut hurauttaa majapaikkaan mutta päädyin taksiin, joka maksoin kaikki 6.25€ rannalta Aleksandriin. Pärnuhan on Viron kesäkaupunki ja sen kyllä huomaa, puistoihin, virkistysalueisiin, ravintoloihin ja tietenkin rantaan on panostettu.
Illaksi sitten syömään majapaikkaan. Alkuun pelmenit, jauhelihalla täytettyjä taikinamykyjä ja pääruuaksi Aleksanterin pihvi punajuurella höystettyjä jauhelihapihvejä.
Pelmeneitä oli vähintäänkin riittävästi, melkein voisi sanoa että ne olisi jo pelkästään riittänyt. Pääruokaa oli myös reilusti ja melkein voisi taas sanoa että pyörimällä pois. Pelmenit kustansi 4€ ja pääruoka 7€ että kalliiksi ei voi haukkua ja varmasti saa vastinetta rahoilleen.
Seuraava päivä olikin pelkkää auringonpaistetta ja Pärnu näytti tosiaan parastaan! Mukava oli kierrellä kävelykadulla ja istahtaa terassille oluelle. Seuraakin oli löytynyt nimittäin isompi porukka suomalaisia motoristeja, joiden mukaan lyöttäydyimme...tai siis saimme kutsun lyöttäytyä. Hauskaa oli turista ja kuunnella tarinoita terassin lämmössä. Ilman rantaa ei mennyt tämäkään päivä ja mikäs siellä oli nyt istuskellessa kun aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta.
Nälkähän se tuli kävellessä ja jälleen kerran paikaksi valikoitui Steffani Pizeria. Täällä voi melkein suositella mitä vain kaikki annokset ovat hyviä ja vähintäänkin riittäviä! Otin listalta pitsan nimeltä Wake Up ja hyväähän se oli kuten aina, kyytipojaksi tietenkin olutta. Täälläkään ruoka ei ole hinnalla pilattu vaikka ehkä hieman kalliimpi paikka tämä on kuin Jürmala, annokselle oluen kanssa hintaa 12.9€.
Pitsahan tuli yli lautasen ja mikä parasta siinä ei ole reunoja! Tuo oli kyllä niin hyvää, suosittelen maistamaan! Viimeinen ilta menikin istuessa majapaikan pihalla ja turistessa joutavia sekä nauttimalla muutama olut, montaa ei voinut sillä kotimatka kutsui heti aamupalan jälkeen. Aamupala on parantunut sitten edellisen käynnin muutama artikkeli tullut lisää ja muutenkin palvelu on parantunut. Majoituspaikkoja on tullut muutamia lisää, eli bisnes laajenee täälläkin!
Vielä laivamatka kotiin ja ruokailu laivalla, aina se hieman huvittaa kun useamman päivän syönyt kohtalaisen pienellä rahalla ja sitten laivalla hampurilainen maksaa 18.5€, toki hyvä sellainen.
Ulkomailla matkailu ja uusien paikkojen näkeminen on aina hemmetin mukavaa mutta on kotiinkin kiva aina palata, vaikka pää jo suunnittelee seuraavaa reissua!
Mitä jäi reissusta käteen miten Jürmala ja Pärnu eroavat toisistaan? Ei paljoa mutta vähän, Jürmala on Pänuuta rauhallisempi ja hiljaisempi paikka mikä ei missään nimessä ole huono asia, mutta jos haluat rantalomalla myös bilettää mene Pänuuhun. Jürmala ainakin vaikutti pienemmältä paikalta ja siellä oli tosiaan paljon noita hienoja puutaloja (joita en tajunnut kuvata) Ranta on Jürmalssa hienompi ja isompi! Pärnuussa taas on enemmän tekemistä ja aktiviteettia. Silti tuli todettua että kyllä itselle se Pärnu on se paikka missä mieli lepää, nauttii ja kerta toisensa jälkeen viihtyy, siellä ei ole koskaan ollut tylsää. Ei sillä Jürmalaankin meinaan palata mutta pitänee tehdä hieman enemmän selvitystä minne mennä ja missä käydä kuin pyöriä ns. päämäärättömänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti