Juhannus

 Suomen kesä tarjosi parastaan juuri sopivasti juhannuksen tienoilla. Tavalliseen tapaan heräsimme juhannuksen viettoon taas hieman myöhään ja juhannusviikon ti rupesimme miettimään, sitä mihin mennä ja mitä tehdä. Hiemanhan oli Suomen leirintäalueet täynnä, mutta Härmälän leirintäalueella Tampereella oli tilaa, joten sieltä mökki pe-su päiville ja nauttimaan Juhannuksesta.

Aluehan oli yllättävän suuri, mökkejäkin oli yli 100 kpl ja siihen päälle teltta- sekä karavaani-paikat. Paikanpäällä pääsi pelaamaan minigolfia, pystyi vuokraamaan sup-lautoja, polkuautoja, soutuveneitä ja polkupyöriä. Ohjelmana oli alkuillasta bingoa sekä trubaduuri, joka soitteli musiikkia laidasta laitaan molempina päivinä. 

Kaveri oli kyllä ihan taitava, mutta hirveä kiire hänellä oli laulaa laulunsa, eli jokainen biisi oli kuin olisi ollut kelaus päällä. Muuten kyllä laulu ja soitto oli kohillaan.

Auringonlasku oli kyllä vertaansa vailla. Ainut mikä puuttui, oli kokko ja varsinkin kun sitä olisi saanut polttaa, niin pisti ihmettelemään miksi sitä ei ollut.

Seuraavana päivänä olikin grillauksen vuoro. Mutta kun katteli grillipaikalle, oli siellä oikein jono. Luulisi tämän kokoisessa paikassa olevan useampi kuin 2 grillipaikkaa. Siitä virisi ajatus, että ostaisin pienen hiiligrillin ja grillaisin mökin pihassa, mutta kun se oli kiellettyä samoin grillipaikalla omalla grillillä grillaus. Samoin leirintäalueelta oli loppunut kaikki keittiövälineet, joten hieman mentiin alkeellisilla vermeillä (pullasuti ja letherman) mutta kyllä siitäkin apetta saatiin aikaiseksi.

Aika pitkään piti jonotella että tuli oma grillivuoro, mutta valmista saatiin ja olipahan ihan kunnolla nälkä kun oli valmista. Kasvishässäkkää tuorejuustolla, haloumia, kanansiipiä ja possunpaloja sekä paria erilaista valmissalaattia. Kyllä tuolla nälkä lähti!

Siitä pelaamaan golfia (mini) ja sen jälkeen bingoilemaan. Ilta jatkuin samaa trubaduuria kuunnellessa kuin perjantainakin sekä virvokkeita nauttien.

Väsy iski jossain vaiheessa ja pitkään ei jaksanut valvoa. Seuraavalle päivälle oli ennen kotimatkaa suunniteltu että kävisimme Tallipihan juhannuksessa pyörähtämässä ja samalla syömässä. 

Porukkaa oli todella paljon, samoin myös myyjiä. Suklaapuodista ei tarttunut mukaan suklaata, mutta merilevälakritsia. Tuolta suunnattiin ruokailemaan ravintolaan nimeltä Il Siciliano, lautaselle läpsähti pastaa katkaravuilla, basilikalla, valkosipulilla ja chilillä. Jälkiruokana lautasellinen pelkkää hyvyyttä, suklaakakku nougattia sisältävällä juustokakulla.

Molemmat annokset olivat loistavia ja varsinkin tuo jälkkäri vei kyllä kielen mennessään! Palvelu oli hyvää ja tunnelmallinen paikka muutenkin, suosittelen.

Olipas jälleen mukava juhannus, majapaikkana Härmälä on hyvä. Itse ainakin tykkäsin ja ainut mitä tosiaan moitin, on grillipaikkojen vähyys, mutta siitäkin selvittiin. Tallipihalla on aina mukava käydä fiilistelemässä ja muutenkin Tampere on kaupunkina erittäin viihtyisä.

Juhannus

 Keskikesän juhla lähestyi huimaa vauhtia ja samalla myös sääarvaukset siitä kuinka surkeassa säässä sitä saisimme viettää. Joskus nopeat liikkeet ovat parhaita ja torstaina varasin leirintäalueelta mökin. Matka suuntautuisi Anttolaan Lakeistenranta leirintäalueelle. Varaus tehtiin to - la päiviksi ja perjantaille vielä saunavuoro puusaunasta, joten hintaa kertyi 110€ (mökki 45€/vrk ja sauna 20€/h).

Matkaan lähdettiin hyvissä ajoin ja kun ei kiirettä ollut niin, hissukseen ajeltiin ja syötiinkin matkalla. Juomat ja grillitarpeet oli pakattuna kylmälaukkuun jo hyvissä ajoin. Leirintäalueena ei kovin iso mutta kaikki tarpeellinen löytyy, grillipaikoista, keittiörakennukseen sekä kahvila. To ilta menikin vain nautiskellessa ja istuskellessa terassilla.

Alueella oli yllättävän paljon ulkomaalaisia matkaajia, kielestä, autoista ja pyöristä päätellen ainakin Saksasta, Itävallasta, Ranskasta, Tsekeistä ja Intiasta. Joten kansainvälistä porukkaa oli juhlimassa juhannusta. 

Aamupalan (joka tehtiin itse mökissä) jälkeen suuntana Anttolan keskusta. Siellä tulikin hetki pyörittyä ja käytyä kaupassa sekä vierassatamassa. Sataman kahvila Poijussa tuli juotua kahvit ja otettua lastenlistalta hamppari, sillä saunavuoro oli varattu klo 15 ja tarkoitus oli, että vasta sen jälkeen viriteltäisiin grilli.

Satamassa kävi kova kuhina ja veneitä tuli koko ajan lisää. Hamppari ei ehkä näytä hääviltä mutta oli hyvä ja juuri sopiva välinäppänen tuohon kohtaan. Siitä matka jatkui takaisin leirintäalueelle ja kohti saunaa.

Nyt oli kyllä sauna kohillaan! Aivan rannan tuntumassa, hieman suojassa katseilta ja ikkunasta näki järvelle. Siellä kelpasi ottaa löylyt, käydä uimassa ja vilvoitella saunan terassilla. Vielä kaiken lisäksi kaikki sääarvaukset olivat osuneet pieleen ja vettähän ei tullut kuin to-pe välisenä yönä, joten kyllä kesä antoi parastaan.

Saunasta tullessa olikin jo nälkä, joten grillipaikalle tulia tekemään ja valmistelemaan apetta. Nyt mentiin ns. helpolla eli oli valmiit grilliperunat, kypsät kanafileet, parsaa, makkaraa ja halloumia. Hyviä kaikki yhtä lailla ja pikku tuunauksella sai vallan mainion juhannusevään taiottua noistakin. 

Iltahan jatkui maisemista ja auringosta nauttien ja kokon polttoa odotellen, vettä oli yöllä tullut kuitenkin sen verran reippaasti, jotta kokon sai polttaa. Oikein se ei vaan ottanut syttyäkseen ja välillä ei oikein tiennyt paloiko kokko vai vene.

Kokon polton jälkeen ilta jatkuin terassilla muiden leirintäalueen vieraiden kanssa jutustellen. Huomenna olisi edessä kotimatka niin myöhään ei tullut oltua. Aamupalan jälkeen hiukan hohhailua ja auto pakkaamista. Jälleen kun kiire ei ollut mihinkään, niin päätettiin mennä pyörähtämään Kenkäverossa, jossa mietittiin myös syövämme. Kello oli kuitenkin sen verran vähän, että nokka ensin kohti Mikkelin keskustaa.

Hieman käpyttelyä ja ihmettelyä sekä torilla kaffet ja omenalörtsy. Vaikka oli juhannuspäivä, oli torilla myyjiä ja elämääkin, vaikka se ei kuvista välitykään. Siitä oli tarkoitus lähteä ajelemaan kenkäveroon, mutta eipä lähdettykään. Auto ei suostunut käynnistymään! Hetki pään raapimista ja sen jälkeen soitto vakuutusyhtiöön. Hinurin tulo kestäisi 1.5 tuntia, joten syömään jonnekin muualle. Parkkipaikkamme vieressä oli Dom Mikkeli, pitsa ja graft beer paikka, joten sinne syömään ja odottelemaan hinuria.

Harmi ettei itse paikasta tullut otettua kuvia. Mutta paikassa oli Taproom, ravintolan puoli, terassi ja olutmyymälä, jossa oli kyllä todella kattava valikoima. Eikä voi moittia pitsaakaan, yksi parhaista mitä on kitusiin uponnut. Palvelu oli myös ensiluokkaista! 

Autopalvelun kaveri tuli ja apuvirralla auto saatiin käyntiin! Hieman kaveri kuunteli koneen ääntä ja totesi että oikeastiko meinaatte tuolla lähteä kohti JKL:ää. Kun totesin että kyllä lusikka lattiaan ja ajetaan niin pitkään, kun kosla kestää, totesi hän vain vinkkinä, että koittakaa päästä Kangasniemen toiselle puolelle, niin siitä teidät jo hinataan JKL:ään, muuten tulette takasin Mikkeliin. Ihan ei kotiin asti kestänyt, Happy whit Honda hyytyi Lievestuoreen Shellin risteykseen, joten uudestaan hinausautoa paikalle, tällä kertaa ei edes yritetty apuvirran kanssa.

Auto hinattiin motonetin pihaan, jonne se jäi odottelemaan maanantaita. Kotiinkin päästiin ja toinen auto alle ja tavaroiden hakuun. Että sellainen juhannusseikkailu tällä kertaa, ei tuosta jaksanut edes ressata, lähinnä nauratti, että vähän jännitystä elämään. Olutkin maistui kotona, kun sinne viimein päästiin.

Sen verran vielä suosituksia että RedGo hinauspalvelu toimi moitteettomasti ja erittäin iso kiitos Mikan asentamolle Keljossa, heiltä sai pikaisen ja asiantuntevan palvelun, olivat kahvipakettinsa ansainneet!