Red Eleven plays Faith No More feat. Ville Tuomi Lutakossa, lämppärinä Kosto

 Taas tuli sellainen extempore lähtö keikalle, kun pe aamuna osui silmiin tämä keikka ja keikkahan siis oli perjantaina, eli lippu taskuun ja illaksi Lutakkoon, sillä siellä olisi Red Eleven plays Faith No More feat. Ville Tuomi. Lämppärinä toimi itselle tuntematon bändi Kosto.

Tämäpä oli veikeä tuttavuus, en oikein osaa sanoa mihin kategoriaan tämän luokittelisi, kun oli örinäheviä, räppiä, rockia ja nu metallia, mutta hauska ja viihdyttävä sekä erilainen, positiivisessa mielessä. 

Sitten olikin aika illan h-hetken, itselle Faith No More ei ole tuttu kuin niiden hittien osalta, muu tuotanto on hieman hämärän peitossa. Otinkin bändin vähemmän soitettua tuotantoa haltuun päivän aikana. Keikka alkoi Red Elevenin soitolla ja laululla ja solistit Tony Kaikkonen ja Ville Tuomi vuorottelivat lavalla ja lopuksi lauloivat yhdessä.

Olihan kerrassaan upea setti! Varsinkin Kaikkosen suoritus oli sellainen että kun laittoi silmät kiinni, pystyi hyvin kuvittelemaan että Faith No Moren alkuperäinen solisti olisi ollut lavalla! Ei Tuomen suorituksessakaan ollut moittimista, päinvastoin upea esitys myös häneltä. Lainatakseni kaveria: Jos ei olisi ollut tuoppia kädessä, olisin jopa tanssahdellut, minä tanssahtelin ja niin teki koko Lutakko. Tästä keikasta tuli todella hyvälle mielelle, toki livemusasta aina mutta nyt oli sellainen pää pilvissä olo! Kiitos Lutakko, Red Eleven ja Ville Tuomi. Jos vain tämä toistuu, niin menen varmasti keikalle uudestaan!

Helsingin MP-näyttely

 Muutama vuosi on vierähtänyt, ettei ole tullut käytyä Helsingin MP-näyttelyssä. Ei ole olut vain tarvetta. Ei tosin ollut nytkään eli mitään pakollista hankittavaa ei ollut, paitsi ehkä kypärähuppu, sillä vanha on jo aika kauhtunut ja reikäinen. Nyt päätettiin olla ihan yökylässä asti, ettei varmasti tarvitse pitää kiirettä kiertelyssä. Joten matka starttasi pe aamuna junalla kohti messukeskusta ja näyttelyä. 

Ensimmäiseksi tuli mentyä Peter Pan Biken osastolle, sillä siellä oli menneen reissun matkanjohtajamme Riitta kertomassa eeppisestä Uuden-Seelannin matkasta, jossa siis itsekin tuli oltua mukana.

Samalla tuli törmättyä muutamaan matkalla olleeseen kaveriin, oli mukava nähdä Jarmo ja Anssi! 

Tuosta sitten ihmettelemään messujen hulinaa, porukkaa oli mukavasti vaikka oli perjantai ja klo vasta vähän yli yksi. Perjantai valikoitui päiväksi senkin takia, että jos tuolla jotain haluaa nähdä ja kokeilla, on ainoat järkevät päivät pe tai su. Sillä la halli on niin tupaten täynnä, ettei siellä voi kun kulkea massan mukana.

Tuli luovutettua vertakin.

Siinä se taitaa olla moottoripyöräilyn tulevaisuus, sähkö?

Näyttelyn erikoisimpia vehkeitä taisi olla tämä kullattu Kawasaki, jonka hinta oli 500000€, toki nyt messutarjouksessa pyörän olisi saanut vaatimattomalla 400000€ hinnalla.

Jotenkin näyttely tuntui sekavalta ja tuolla tuli kierrettyä moni paikka useaan kertaan ja aina tuli löydettyä joku uusi koju ja monia kojuja piti etsiä ihan kartan kanssa. 

Välillä on nesteytettäväkin

Jos itselle ei olisi vihjattu, en olisi edes tajunnut että Jonnela oli eri kerroksessa kuin muu näyttely. Mutta onneksi joku oli asiasta kartalla ja vihjaisi asiasta, joten pitihän sekin mennä katsomaan.

Hienoja vehkeitä on rakennettu ja tuunattu ja on hienoa huomata että nuorempaakin motoristia on kasvamassa meidän vanhojen tilalle. Tuolla oli kyllä toinen toistaan upeampia ja erikoisempia luomuksia. 

Vielä pikku kierros messuhallissa ja sitten hotellille. 

Vaikka ei mitään pakollista hankittavaa ollut tuli ostettua se kypärähuppu ja uusi sadeasu, kun se edellinen tuli tiensä päähän siellä Uudessa-Seelannissa. Päällimmäinen tunne messuista oli tosiaan sekavuus, josta ei meinannut löytää mitään mutta mukava oli käydä ja mukava oli nähdä tuttuja, vaikka suurin osa kavereista tulisikin olemaan messuilla lauantaina. Kävijöitä viikonlopun aikana oli reipas 55000.

Hotellilla nopea suihku, pikku lepo ja sen jälkeen illalliselle, joka oli varattuna Zetorista. Lautaselle päätyi Traktorimiehen pihvi ja jälkkäriksi Irkkukahvi.

Tuhti oli annos, vaikka otin sen 150g pihvillä, saatavilla olisi ollut myös 300g. Tuolta pikku reippailu hotellille ja matkanvarrella pysähdys Storyvilleen ja vielä pikku yömyssy hotellin aulabaarissa.