Lappeenranta ja 60. Imatranajo

 Liput Imatranajoihin tuli ostettua jo kauan sitten, kun halavalla sai. Ennusteethan lupasivat varsin huonoa keliä, joten pikana viimeisenä työpäivänä ennen lomia suunnitelmat uusiksi. Ke iltana Lappeenrantaan ja siellä pari päivää ja pe aamuna hyvän kelin aikaan Imatralle.

Keskiviikko olikin mainio päivä ajella ja kierrellä Lappeenrantaa tai lähinnä satamaa ja tietenkin hiekkaveistoksia. Ennen sitä piti saada jotain pientä syömistä ja kun Kasinon terassilla oli livemusaa ja entuudestaan tiesin että sieltä saa ihan ok ruokaa, niin eka stoppi sinne.

Terassin tacot, täytteenä flanksteakea ja jättikatkarapuja

Jotkut ne vaan osaa! Tuosta vielä pari neuvoa-antavaa terassilla ja sittenhän sitä jouti jo nukkumaan.

Torstaiksi oli luvattu sateita ja välillä aika rankkaakin, hotellikuolemalta välttyäksemme aamulla pikku kävely Rakuunamäelle. Vettä tuli käytännössä kokoajan mutta onneksi ei niin pahasti ja olihan sateenvarjot mukana. 

Olipas hieno miljöö ja paljon nähtävää. Pienelle lämmikkeelle kahvilaan ja kylkeen suolakinuskijuustokakku, oli oikein herkkua. Reippailun jälkeen takas hotellille ja keksimään ohjelmaa päivälle ja illalle. Vettä alkoi tulla oikein kunnolla ja ulkoaktiviteetit sitä myöten vähissä, paitsi että sisävesiristeilyitä olisi tarjolla. Sellainenhan sitten varattiin ja mikäs oli risteillessä kun sai sisätiloista ja katoksen alta ihailla maisemia.

Mälkiän sulku

Sadekin pikkaisen vaimeni risteilyn aikana ja tuon jälkeen murua rinnan alle ja ruokapaikaksi valikoitui Ravintola Lalo, jossa lautaselle pärähti hampurilainen bataattiranuilla. Olihan hyvä ja iso annos!

Tuon jälkeen jälleen hotellille ja iltaisella vielä pieni kierros kylillä ja nukkumaan, huomenna suunta kohti Vuoksia ja Imatranajoja.

Aamupalan jälkeen hyvissä ajoin liikenteeseen, että ehditään saada teltat ja muut kamat suojaan ennen sadetta. Nyt ei tullut edes kiire ja onneksi otin tuon lainapeitteen mukaan, sillä sitä todellakin tarvittiin. Pahoittelen jo valmiiksi paskoja kuvia, kännykän kamera ei vaan pysy mukana pyörien vauhdissa.

Nälkäkin tuossa hommassa tuli, suunnaksi siis Ravintola Sula, listalla ei montaa annosta ollut joten valinta oli helppo, härkäpastaa. Ajojen ajaksi oli siis tehty oma lista ja sivuilla olevaa listaa ei näkynyt missään.

Ei sillä pasta oli hyvä ja sitä oli riittävästi että nälkä lähti. Tuosta sitten taas kiertämään varikolle ja katsomaan aika-ajoja. Pahoittelut siitäkin että en tiedä mikä sarja ja mikä kisa on missäkin kuvassa, itsellä kun ei riitä mielenkiinto noiden opettelemiseen mutta kiva noita on katsoa kun ajavat.

Aika-ajo ja kisa poikineen tuli katsottua ja sitten loppuillaksi olutteltalle, jossa bändi aloitteli settiään. Yöllä sitten tulikin tuolle viritetylle lainapeitteelle käyttöä kun ukkosmyrsky osui ihan päälle. Välillä oli kuin telttaan oli laitettu useampi halogeenivalo palamaan ja maa tärisi, ilman lainapeitettä olisi voinut olla märkä olo. Siinä samalla mietin, että noinkohan huomenna ajetaan jos sade jatkuu, mutta kyllä pojat vain radalle lähtivät.

Pientä laittoa vaille ja radalle!

Veneen kyytiinkin olisi päässyt, kuten myös helikopterilennolle, ei tullut käytyä edes katsomassa mitä nuo olisi maksanut. Siitä taasen varikon kautta syömään ja kisoja katsomaan, nyt tuli väliruuaksi otettua hodari, hyvää oli tämäkin.

Tuolla sai hieman siirrettyä nälkää mutta ei tuolla ihan iltaan asti pärjännyt. Alueella on paljon ruokakojuja, joista saa hamppareita, hodareita, makkaraa, keittoja yms. eli nälkään ei tarvitse kuolla. Viime vuonna omia juomia sai nauttia radanvarrella ja kokoontumisalueelta pääsi pois omien juomien kanssa, nyt näin ei ollut, ihmettelen kyllä miksi, sillä anniskelualueet olivat erikseen alueella.

Ja taas tuli nälkä, nyt kaverin suosituksesta hampparibussille katsastamaan tarjontaa ja nyhtöpossuhamppari tuli kouraan. Erittäin maukas, mutta pohjasämpylä oli niin vettynyt että oli käytännössä taikinaa. 

Tuosta vielä radan varteen ja sen jälkeen katsomaan kun padot avataan koskelle. Muutama olut kaljateltalla ja teltalle nauttimaan omia eväitä. Siilikin kävi morjestamassa, ihan se ei kuitenkaan jutulle jäänyt.

Tuo sivuvaunuluokka on kyllä hurja tai varsinkin tuon purkkiorjan tai purkkiapinan osa on kyllä hurja, kaveri roikkuu mitä ihmeellisimmissä asennoissa ja naama tai joku muu osa kropasta on melkein radassa kiinni. Sunnuntaina ei enää kisoja katsottu vaan mentiin taas sään mukaan, sadetta oli luvattu alkavaksi, mutta aamulla ei satanutkaan, joten kamat kasaan ja vetoja kohti kotia. Kiitos taas kaikille mukana olleille ja mukavaa oli!