keskiviikko 24. helmikuuta 2021

Viikonloppu kokkina

Kirjoittelu onkin tyssännyt hetkeksi koska Korona ja mihinkään ei ole oikein päässyt, toki ruokaa on tullut tehtyä mutta eipä joka kokkauksesta viitsi tarinaa tehdä, mutta nytpä tuli aihetta kirjoitella ja mielummin harvoin ja asiaa kuin usein ja pask....

SMOTO pyysi kokiksi seminaariin ja mikäs siinä mukavaa hommaa vaikka ns. nyrkin ja hellan välissä saakin olla aika tiiviisti. Homma sisältää siis pe iltapalan, la ja su aamupalat ja la lounaan ja illallisen. 

Perjantai alkoi ensin kaupassa käynnillä, jotta saadaan sapuskat tehtyä kokousporukalle. Eipä ole tainnut koskaan olla allekirjoittaneen ostoskärryssä noin ruuhkaa.


On tuossa onneksi janojuomaa kokillekin, että ihan ei kaikkia nestemäisiä tarvikkeita ole tarkoitus laittaa ruokaan. Pe ilta alkoi iltapalan teolla ja tarjolla oli tällä kertaa lämpöisiä voileipiä. Leipiin tuli voita, ketsuppia, tomaattia, metukkaa, majoneesia ja cheddarjuustoa. Yksi syöjistä oli lihaton, joten hänelle meni kasvisleikkelettä. Tuosta kasvisleikkeleestä pitänee sanoa että olipas hyviä, en olisi erottanut tuotetta lihattomaksi, jos en olisi etukäteen tiennyt.




Tämähän on helppo ja kätevä iltapala ja isompikin määrä valmistuu samalla kertaa, leivät kun ovat kasassa niin uunista riippuen 200 - 225 astetta ja 10 - 15 minuuttia. Hyvin maistui saunan jälkeen huikopala porukalle, eikä pahemmin ylimääräisiä jäänyt. 

La aamuna kukonlaulun aikaan ylös ja kahvinkeittoon sekä muun aamupalan valmisteluun. Pekonit uuniin ja munat kattilaan, noiden valmistuessa uunissa pöydän kattaus ja muiden vermeiden valmistelut.



Aamupalan jälkeen oli hetki aikaa huilahtaa ja olin etukäteen selvitellyt mitä lähistöltä löytyy ja silmiin osui Rönnvikin viinitila ja mikä parasta samassa yhteydessä toimii pienpanimo Olutpaja. Mielenkiintoista tässä on se että en ole koskaan kuulutkaan ko. panimosta ja kuitenkin hyvällä omallatunnolla voin tituleerata itseäni olutharrastajaksi. Eli töppöstä toisen eteen ja kohti viinitilaa.



Miljöö on hieno, vanha maalaistalo ja rakennukset. Myymälään saapuessa tila oli tyhjä, mutta ei kauaa mennyt kun myyjäkin saapui paikalle. Siinä juttelimme oluista ja varsinkin viineistä. Tuli myös puhe siitä mitä olen nyt alueella tekemässä. Tästähän virisi ajatus siitä miten he saisivat tilan motoristien tietoon, ympäristöstä löytyy kuitenkin hienoja ajoreittejä ja paikka sopii pihankin puolesta hyvin motoristille. Lupasin edistää omalta osaltani asiaa ja kunhan mainokset ja tarkemmat tiedot saan, niin pistelen kyllä mainosta liikkeelle. Tuonne on avautumassa myös Bistro ja tulevaisuudessa tuolta saa myös sapuskaa, eli ensi kesänä tuonne on mentävä ruokailemaan. Enemmän infoa löytyy heidän nettisivuiltaan.








Mukaan tarttui raparperiviini, karviaisviini ja rypäs oluita. Viinejä en ole vielä maistanut mutta oluet oli kyllä hyviä, pisteet siitä että ei olla lähdetty tähän hapanolut/marjamehu villitykseen, vaan oluet maistuivat OLUILTA! ei marjamehuilta! Eli voin lämpimästi suositella, ainakin näitä mitä itse ostin ja maistoin.

Lounaaksi valmistin juustoisen jauhelihakeiton ja illalliseksi oli juustoista lihapataa. Valitettavasti piti sen verran kiirettä keittiössä että valmistusvaiheista ei pahemmin kuvia ole, eikä kyllä valmiistakaan tuotoksista. Keittoon meni palsternakkaa, porkkanaa, perunaa, purjoa ja reipas kilo jauhelihaa sekä loppuvaiheessa 2 pakettia tuorejuustoa. Mausteeksi kasvisfondueta, pippuria, ja yrttisekoitusmaustetta. Lihattomalle meni oma keitto jossa oli Mifun texmex jauhista.


Lounaalle ilmestyi myös "vieras", yksi SMOTOn perustajajäsenistä ja kaverihan päräytti paikalle moottoripyörällä! Hattua päästä, sanon minä! tuossa on sitä motoristihenkeä.


Lihapataan meni karjalanpaistilihoja, pippuria, suolaa, sipulia, paprikaa, palsternakkaa ja nesteeksi olutta. Koko satsi uuniin ja siellä se sai olla 200 asteessa tunnin ja sen jälkeen 125 astetta ja reipas 3 tuntia. Loppuvaiheessa lisättiin mukaan kaksi pakettia koskenlaskijaa.



Hyvväähän ja mureatahan tuo oli ja tuntui kokouskansakin tykkäävän. Lihattomalle, tein röstipihvejä perunasta, porkkanasta ja palsternakasta sekä kastikkeen raejuustosta, majoneesista, ranskankermasta ja ruohosipulista. Hyvin maistui kasvisruokakin. Siinä se meni rattoisasti viikonloppu ja hieman oli takki tyhjä kun kotiin pääsi 

lauantai 9. tammikuuta 2021

Uuden vuoden emmeet ja paukut

Uutta Vuotta tulee juhlittua ja ammuttua paukkuja, toki oleellisena osana siihen kuuluu myös ruoka. Itse en niin hirveästi noihin paukkuihin tuhlaa rahaa, 50€ on ollut yleensä se katto, tänä vuonna meni reipas 60€.

Ruuan suhteen mentiin helpolla eli erilaisia nakkeja ja itse tehtyä perunasalaattia sekä kukka- ja parsakaalisalaattia. Ensin mainittuun pilkottiin perunoita ja porkkanoita, jotka keitettiin nopeasti ja laitettiin kylmään veteen jäähtymään. Sekaan eksyi myös suolakurkkua, omenaa, sipulia, valkosipulia ja majoneesia sekä sinappia. Toiseen taas pilkotaan raakana pieniksi kukkakaali ja parsakaali ja lisätään joukkoon oman maun mukaan kuivattuja karpaloita sekä majoneesia. Lihaisampaa puolta hoitivat HK:n perinteiset nakit savulla sekä ilman ja lidl:stä ostetut Bratwurstit sekä Franfurternakit.


Tuon jälkeen olikin hyvä keskittyä olennaiseen, eli nestetankkaukseen ja vuoden vaihtumisen odotteluun. Kaveri oli tuonut myös hieman erikoisemman lisän ja sitä myös kokeilimme, mutta vasta ennen nukkumaan menoa. Krapulalääke, joka piti nauttia viimeisen alkoholiannoksen jälkeen. Voin sanoa ei auttanut!

Hieman ennen vuorokauden vaihtumista skumppapullo ja paukut mukana läheiselle kentälle, jonne kerääntyikin porukkaa ihan kohtalaisesti juhlistamaan vuoden vaihtumista. Itse olin ihan tyytyväinen hankintoihin ja tänä vuonna ei tarvinnut sukeltaa ojaankaan, kun kaikki padat pysyivät pystyssä.





Kyllähän tuo taas venähti pikkutunneille asti ennen kuin pääsi nukkumaan. Aamun pahimmista vapinoista kun oli selvitty, piti tökätä pekonit uuniin ja tehdä talolle aamupalaa, hyvin upposi pikkusuolainen!

Joku oli ostanut vähän paremman ja isomman padan kuin mitä itsellä oli ja kyllähän siitä komeat räiskeet lähti. Tästä onkin hyvä aloittaa vuosi 2021 ja toivotaan että se ainakin ennen kesää olisi parempi kuin edeltäjänsä, vaikka sinänsä eipä tuota voi surkutella vuotta 2020, ihan ok sinällään, muutama tapahtuma toki jäi pois mutta ehti sitä reissatakin ja ajella moottoripyörällä.






Viikonloppu kokkina

Kirjoittelu onkin tyssännyt hetkeksi koska Korona ja mihinkään ei ole oikein päässyt, toki ruokaa on tullut tehtyä mutta eipä joka kokkaukse...