51. Latoajo

 SMMP:n järjestämä 51. Latoajo järjestettiin jälleen kerran Pitkämönrannan leirintäalueella. JMK:lla on ns. ikuisuusvaraus mökistä, niin mikäs se on lähtiessä kun ei tarvitse teltassa olla.

Tarkoitus oli ensin lähteä yhdessä, mutta aamulla tuli viesti, että lähtö viivästyy, joten lähdin ajelemaan omia aikojani heti aamusta. Säätiedotukset..tai siis arvaukset lupailivat sadetta koko matkalle, mutta kuinkas kävikään, vain Jalasjärvellä kauppareissun aikana ripsautti minuutin tai pari ja muuten sai ajella pilvipoutaisessa säässä. Tiet oli toki märkiä, että sade kulki edellä ja minä perässä.

Kypäräkalja vai kalja kypärässä?

Maksu tiskille, mökinavaimet kouraan ja purkamaan kamoja pois pyörästä. Maksu siis 40€ sisältäen telttapaikan, tulokahvin, aamupalat la ja su sekä lounas la. Ihmettelin kun menin sisälle, että onpas täällä kylmä, kun ajokamppeet päälläkin palelee ja ilmalämpöpumppu oli kuitenkin säädetty 20 asteeseen. Kun rupesin pumppua säätämään alkoi sellainen veden roiskinta ja tärinä, että pelkäsin laitteen irtoavan seinästä. Talonmiehen kanssa sitten hakattiin jäätä pois niin sisä- kuin ulkoyksiköstäkin.

Muutenhan viikonloppu alkoi mukavissa merkeissä, varsinkin kun loppuporukkakin saapui paikalle. Siinä tuli kierrettyä aluetta, tuttuja ja tuntemattomia moikkaillen sekä kesän reissuista keskustellen. On tätä fiilistä ja porukkaa ollut kyllä ikäväkin. Fiilis tuntui olevan kaikilla aika korkealla ja nauru sekä puheensorina täytti alueen.

Iltaa viihdytti bilebändi Roundabout, joka sai yleisöön liikettä. Rokkia tuli laidasta laitaan, eli jokaiselle jotakin. Mahtava oli tosiaan katsella porukan hauskanpitoa ja toki siinä samalla pitää hauskaa myös itse.

Myöhäänhän se taas meni ja la aamu valkeni hieman haikeana :P mutta ei muuta kuin aamupalan voimin liikkeelle ja ns. uuteen nousuun. Saunaa, höpöttelyä, käpyttelyä, kilpailuitakin. La lounas oli kyllä hieman ala-arvoinen, tarjolla oli salaattia, pottua ja kasleria, osa noista lihapaloista oli pelkkää läskiä ja sehän ajatti vielä kylille syömään.

Ruokapaikaksi valikoitui San Marino Kebab Pizzeria Kurikan keskustasta. Ruoka tilattiin ja kaksi ensimmäistä annokset tulivatkin pöytään hyvinkin pian, sen jälkeen alkoikin odottelu. Ravintolassa ei ollut edes täyttä, mutta niin vain kesti ja kesti. 

Annoksia meni pöytiin, jopa niille, jotka olivat tulleet meidän jälkeen. Jälleen osa annoksista pöytään ja viimeinen annos saapui, kun lähes muut olivat ruokailleet, eli eipä voi kehua. Oma annos oli ok mutta osalla oli ranut kylmiä mutta suurin moka kyllä oli tuo ruuan saapuminen, jossa ei ollut mitään logiikkaa. Viivytyksistä huolimatta mahat saatiin täyteen ja pahoittelihan ravintola toki tapahtunutta. Vielä juomatäydennystäkin kaupasta (osa tosin osti 0 % olutta, ihan huomaamatta) ja matka takaisin leiripaikalle saattoi jatkua.

Illan ohjelmassa oli perinteisesti virvokkeiden nauttimista, jutustelua, alueella peepoilua. Palkinnotkin jaettiin, en valitettavasti ottanut ylös palkintojen saajia. La iltana ei ollut bändiä, vaan kokkareporukka sai viihdyttää itse itseään karaoken voimalla. Yöpyjiä oli reipas 160, järjestäjä kertoi olevansa määrään tyytyväinen ja hyvä niin! Lainatakseni yhden iloluontoisen motoristin sanoja: Että mies voikin olla onnellinen hyvästä humalasta! 

Su aamusta aamupalaa naamaan ja koska ei ollut kiire mihinkään niin hissukseen siinä pakkailin kamoja ja lähdin ajelemaan kohti kotia. Matkalla pysähdyin syömään Haapamäen Höyryveturipuistoon. Tarjolla oli salaattia yms. seisovasta pöydästä ja pääruokana joka naudan- tai possun lehtipihvi. 

Ei ehkä michelintähden gurmeeta, mutta kyllä tää nuo aikaisemmin mainitut voittaa. Tuolla annoksella olikin hyvä jatkaa matkaa kotiin. Kiitos kaikille mukana olleille, hauskaa oli. Kiitos myös SMMP:lle hyvä meininki oli rallissa, vaikka tuo ruoka ei nyt itselle natsannutkaan! muutenhan järjestelyt toimi hyvin!