XXXIV Savojärven telttakokoontuminen

 Oli jälleen aika Savojärven telttakokoontumisen, jonka järjestäjänä toimii AMP, paikkana toimii hieno Koivuniemen virkistysalue. Matkaa kertyy pelipaikoille vajaa 300 km toki riippuen ajoreitistä, jopa enemmänkin, eli pyörä valmiiksi aamusta ja kohti kokkareita.

Perille päästyä alkoi telttapaikan etsintä, viimevuotinen paikka oli jo varattuna, joten teltta uuteen paikkaan. Hieman jännitti kun mukana oli teltta jota en ollut aikaisemmin käyttänyt ja pe-la yöksi oli luvattu rankaakin vesisadetta. Miten kävisi, pysyisikö paikat kuivina vai saisiko aamulla uida teltasta ulos.

Niin löytyi teltalle kuten pyörällekin paikka, tosin eipä koskaan ole jäänyt ilman! Siitä sitten olut käteen ja kiertelemään aluetta.

Nopeasti löytyi tuttuja ja muutenkin puheensorina ja musiikki raikui alueella. Omasta kerhosta paikalle oli eksynyt myös Anki ja Jallu. Jallu toi Tujun panimolta tuliaisia! Kiitos siitä! Iltahan jatkui perinteisin menoin musiikkia, tanssia, kavereita ja virvokkeita! Kauniit ja Rohkeet veti lavalle porukkaa kokeilemaan lanteiden liikkuvuutta ja liikkuihan ne!

Väsy tuli juhlijalle ja piti kömpiä nukkumaan, hieman pienihän tuo teltta oli kun on tottunut siihen 4 hengen lukaaliin.  Niin ja sitä vettähän muuten tuli, en ole hetkeen sellaista monsuunia nähnyt, mutta teltta piti vedet ulkopuolella ja kuivana säilyttiin. Aamu valkeni, aamupalan ja pikku hohhailun jälkeen oli vuorossa perinteinen kierros Kurjenrahkan luonnonpuiston ympäri (n.6.5km) jälleen tämä sekalainen joukko motoristeja herätti hilpeyttä ja ihmetystä muissa patikoijissa, meillä kun ei välttämättä tuo retkeilyvarustus ollut ihan samaa luokkaa.

On se pippurivotka hyvvee!

Takaisin tuolta ehditään aina parahiksi syömään, tarjolla oli perinteisesti soppatykistä hernekeittoa ja näkkileipää. Hyvää oli, tosin nyt keitto oli aika laihanlaista, joten santsikipon joutui hakemaan. Ruokailun jälkeen alkoi kilpailut, moottorin heitto, löylyn heitto, maitokärryajelu ja kolikon heitto.

Paremmuudet saatiin ratkottua ja kisat kisailtua. Saunan kautta illanviettoon, luvassa olisi karaokea mutta kohtalo puuttui peliin ja laitteistoa ei saatu toimimaan, joten karaoke vaihtui toivebiisi-illaksi. Jallun kanssahan me tästä innostuttiin ja minä kävin toivomassa Jamppa tuomisen Kuin tarpeeton mä oisin ja Jallu Reijo Kallion Ikuinen kakkonen 😄 Ensin ajattelin että sanomista tulee, mutta mitäs vielä porukkahan veti poskivalssia ihan kympillä. Toki tuo laitteisto saatiin jossain vaiheessa iltaa toimimaan, joten porukka pääsi laulamaankin.

Eki sai vanhimman osallistujan palkinnon! Hattua päästä, sillä kaverilla on ikää yli 80 ja motskarilla ajellaan ja teltassa nukutaan.

Palkinnot jaettiin ja mainetta sekä kunniaa tuli myös omalle kerholle! Tosin ei omasta toimesta, sillä kisoihin en osallistunut. Niin tuon Ekin mukana oli toinenkin yli 80, Oiva ja hattua päästä myös hänelle! Itseltäni ilta loppui hieman palkintojen jaon jälkeen, pääsee su helpommalla, kun ei rieku aamun pikkutunneille asti. Hyvät oli jälleen kekkerit ja iso kiitos järjestäjille! Kiitos myös seuralaisille Anki, Jallu, Veiko, Kaurismäen pariskunta, Mari ja Rami + kaikki muut! mukava oli taas viettää aikaa ja pitää hauskaa, iso kiitos viikonlopusta!