SMOTOn syyskokous ja 30v. juhlat @Riihimäki

Joskus pääsee yhdistämään työn ja huvin ja juurikin niin kävi 12.10, kun SMOTO piti syyskokouksen, jonne minua pyydettiin somevastaavaksi sekä valokuvaamaan. Samalla toki pääsi osallistumaan ja katsomaan mitä kaikkea kokouksessa tapahtuu mutta myös juhlimaan 30 vuotta täyttävää SMOTOa, suuren suuret onnittelut siis SMOTOlle!!

Kokous ja juhlagaala pidettiin Teatterihotelli Riihimäellä. Paikkahan ensinäkemältä siis itse talo toi mieleen Psykon tai Hohdon, mutta sisätilathan olivat oikein viihtyisät ja huoneet todella siistit. Saunatilat tilavat ja hienot eli jos Riihimäelle eksytte, voin hotellia suositella lämpimästi.

Päivä siis alkoi syyskokouksella jonka aluksi SMOTO palkitsi Mopoilevat nuoret ry:n pitkäjänteisestä nuorisotyöstä, kyseinen järjestö on toiminut jo 10 vuotta! Tästä voisi joku Jyväskyläläinen mopoporukka ottaa kopin ja olla ko. järjestöön yhteydessä!

Nuorten kanssa keskusteltiin kaksipyöräisten tulevaisuudesta ja viritettiin myös yhteistyökuvioita. Nuoret myös kertoivat järjestön toiminnasta yms. Kokous jatkui sääntömääräisillä asioilla. Valittiin mm. uusi hallitus, kerrottiin visioista 2020, minkälainen voisi olla motoristi 2030 ja käsiteltiin mm. kilpiasiaa ja minkälaisilla koko vaihtoehdoilla SMOTO lähtee viemään kilpiuudistusta eteenpäin. Palkittiin myös Hyviä muistoja verestä kampanjan parhaat! Onnea uudelle hallitukselle ja onnea verenluovutuskampanjan voittajille!

Uusi hallitus

3. Naismotoristiryhmä, 2. Huittisten Moottoripyöräilijät, 2. Gruppo Moto Guzzi Finland ja 1. Kuopion Moottoripyöräklubi

Pitää sanoa, että nyt konkretisoitui se, miten isojen asioiden parissa SMOTO painii! Hyvinä esimerkkeinä ajoneuvoveron torppaus (ns. huvikuunarivero), rekisterikilpiuudistusta ajetaan eteenpäin ja paljon paljon muuta. Tämä on asia joka ei ehkä näy kovin hyvin tavan jäsenelle tai kerholle mutta tämän takia kannattaisi kokouksiin osallistua, sillä siellä näkee edes osan siitä valtavasta työmäärästä mitä nämä kaverit tekee, ja siitä heille kuuluu ISO KIITOS!!

Oli joku uskaltautunut tulemaan ihan pyörälläkin tai todistettavasti heitä oli kaksi mutta toisesta pyörästä ei ole kuvaa.

Niin itsehän edustan Jyväskylän Moottoriklubi ry:tä ja samasta kerhosta meitä oli muutamia muitakin paikalla. Pitihän se ottaa itsestäkin eka peiliselfie kun kerrankin oli päällä ns. parempaa Seppälää :P

Gaala alkoi puheenjohtajan puheella ja terveisillä. Tämän jälkeen "lavalle" nousi Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa joka onnitteli SMOTOa ja puhui mm. siitä prosessista mikä käytiin katsastuspakon lykkäämisessä. Niin tämäkin on mielenkiintoinen asia, sillä nythän eletään siirtymäaikaa, jonka aikana jäsenmailla on mahdollisuus perustella miksi katsastusta ei moottoripyörille ja muille kaksipyöräisille pitäisi tulla, Suomi ei valitettavasti ole ainakaan vielä ottanut asiaan mitään kantaa!! mutta SMOTO edistää ja panostaa tähänkin, että näin tehtäisiin.

Puheiden jälkeen alkoi illallinen ja tarjolla olikin aika annos herkkuja! Tästäkin pisteet hotellille, itse hotellin ravintolassa en syönyt mutta jos sen anti on samaa luokkaa kuin illallisen, niin ei tarvitse pelätä, että pettyy.

Olihan herkkua, varsinkin alkupalat saavat allekirjoittaneelta kiitosta, vaikka ei muussakaan tarjottavassa ollut moittimista. Ilta jatkui taikuri Luttisen taikashow'lla ja kerhojen muistamisilla. Loppuillasta vielä porukkaan takoi liikettä Peikko MC Rythm'n Blues Band!

Niin tulihan sitä käytyä ihan Riihimäen yössäkin ja mieleen jäi varsinkin Juomahuone Laitinen, mukava pieni paikka jossa oli hyvä palvelu ja hyvä olutvalikoima, kuvaa ei valitettavasti ole. Hieno reissu, jossa sai paljon lisää tietoa SMOTOn toiminnasta ja mikä parasta näki kohtalotovereita! Lopuksi vielä pikku pätkä Luttisen esityksestä, ihan ei mene enää lastenohjelmasta!

Reissu syksyiseen Tukholmaan

Ammattiyhdistystoiminnassa on monia hyviä puolia, tässä yksi! Kohtuu edullisella omavastuulla pääsi risteilemään ja päiväksi pyörimään Tukholmassa. Aikaa onkin edellisestä vierailusta tovi jo kulunut kun laskeskelin että edellinen kerta on ollut reilu 25 vuotta sitten. Itsehän en ole mikään ns. risteilyihminen mutta kun isommalla joukolla ollaan liikenteessä, niin yleensä hauskaakin on.

Ensimmäinen hämmennys oli pöntön väri! kuka näistä väreistä oikein päättää, ei siinä samahan se on mihin sitä laskee mutta en ole aikaisemmin tuon väriseen pönttöön törmännyt.

Reissuhan alkoi illallisella, jonne ryhmänä mentiin kuin pienen talon porsaat, joku sanoi että tuon yhden illallisen annos olisi normaalisti riittänyt koko viikonlopuksi. No ehkä ei ihan mutta olisihan sitä hieman vähemmänkin voinut syödä, oli nim. aikas ähky!

Olihan siinä herkkua jos monenlaista! Erityismaininta risotosta, joka oli kyllä aivan loistavaa, toki ei voi moittia muitakaan mutta tuo nousi kyllä edukseen tuolta. Muutenhan ilta oli täysin vapaata, omatoimista ohjelmaa. Bändi soitti tanssi- ja diskomusiikkia ja porukka villiintyi käytäväbaarin pianistista, joka soitteli mm. Queeniä.

Ilta meni enemmän tai vähemmän musiikin, virvokkeiden ja juttelun merkeissä. Aamupalan ja saariston kuvaamisen jälkeen pääsikin maihin.

Itseään parempaa matkaseuraa!

Suunnitelma oli jo valmiina, sillä en ole koskaan käynyt kuninkaanlinnassa, joten askellukset kohti sitä.

Lippu maksoi 160 kruunua eli pyöreästi ja oikein karkeasti muuttaen n. 16€, eli ei mikään paha.

Onhan Kallella aika pramea pytinki ja perhanastihan tuolla on nähtävää. Asuja, tauluja, huonekaluja, erilaisia koruja, historiallista esineistöä yms. Ainut missä ei saanut kuvata oli nuo aarteet, jossa olisi ollut kruunut, miekat yms. arvokkaammat esineet, niin ja salaman käyttö tuolla oli kielletty.

Siniverinen (kö)

Monta huonetta, lukuinen määrä rappusia ja suuri määrä historiaa. Useampi tunti tuolla taisi vierähtää ja voin kyllä suositella käymään, hieno paikka vaikka vähän petyinkin kun kunkku ei vaivautunut tulemaan tervehtimään, vaikka näin kaukaa tultiin kylään! Vahdin vaihtohan oli kanssa ihan oma lukunsa ja sattumalta osuttiin paikalle, kova on järjestys missä asiat pitää tehdä, näin ulkopuolisena on helppo kommentoida että menisikö vähemmälläkin vaivalla?

Itselle oli yllätys se miten paljon porukkaa tuolla oli, siis turisteja, kuitenkin ollaan jo lokakuussa mutta niin sitä väkeä vain riitti vanhankaupungin pikkukujille. 
Tokihan noita kiertäessä tulee nälkä ja vaikka illallinen laivalla odottikin, oli pakko saada jotain pikkupurtavaa... tai niin luulin tilanneeni!

Cafe Kladdkakanissa olikin porukkaa, meinasimme jo vaihtaa paikkaa mutta onneksi jäimme. Niin ajattelin että kun otan tuollaisen pienen voileivän, jossa on kanaa ja fetaa sekä pienen palan kakkua ja kahvin ei tule niin täyteen ettei illallinen maistuisi laivalla, no annoshan oli positiivinen yllätys.

Annos oli hyvä ja viimeisestä leivästä jäi osa syömättäkin. Mutta tuo kakku, en nyt muista mikä se niistä oli mutta perhana, yksi parhaista juustokakuista joita olen maistanut ja voin sanoa että aika monta olen maistanut! Hintaa koko paketilla oli vajaa 18€. Tuolta sitten muutaman liikkeen kautta kävellen takaisin laivalle ja pienten päikkäreiden jälkeen jälleen ruokapöytään!

Nyt ymmärsi ottaa hieman maltillisemmin ja niinpä ei tarvinnut mennä pyörimällä pois ruokasalista. Illalla jälleen kuunneltiin bändiä, sekä katsottiin kun taikuri teki ihmeitään. Yläkerran baarissa taas hieman raskaampaa musiikkia tarjoili trubaduuri Steve Webb ja loppuillasta taikurikin kiersi yleisön joukossa tekemässä temppuja ihmisille.

Mitä jäi käteen, no tuliaisten lisäksi se että Tukholma on nätti ja hieno kaupunki, jonne pitää tulla joskus ihan ajan kanssa tutustumaan. Nyt ei ehtinyt kuin kiertää kuninkaanlinnan ja muutaman kadunvälin, joita muuten tuolla riittää. Kuninkaanlinnassakin voi käydä toistamiseen, sillä varmasti jäi niin moni yksityiskohta huomaamatta. Eli ei välttämättä tarvitse lähteä kauas, jos kaipaat keskieurooppalaista kaupunkilomaa, sellainen löytyy tuosta ihan kulman takaa.