Helsingin MP-messut

Nyt näki messut toisesta kulmasta, normaalisti kun tuolla on ns turistina, niin nyt menikin koko viikonloppu näytteilleasettajana. SMOTO pyysi osastolleen talkooapua ja eihän siitä tohdi kieltäytyä. Saavuimme paikanpäälle jo torstaina ja ensimmäisenä piti päästä syömään. Harrin suosituksesta mentiin aivan hotellimme vieressä olevaan Juttutupaan. Listalta tuli otettua Juttispannu, jossa oli riistamakkaroita, Baijerilaista perunapaistosta, kasviksia, talon sinappia ja suolakurkkuja. Juuri hyvä suolapala reissulaisten iltaan.

Ravintolaa voin suositella lämpimästi, palvelu pelasi ja miljöö oli erittäin hieno, valitettavasti en tajunnut ottaa itse ravintolasta kuvaa, eikä hintatasokaan ollut mikään paha tuo annos kustansi 19.5€.
Majoituimme Scandic Hakaniemessä. Hotelli oli siisti, tosin hieman ehkä jäänyt ajastaan jälkeen sisustukseltaan. Huone oli valtava mutta olimme saaneet jostain syystä superior huoneen, joten koko ja varustelu selittyi sillä. Henkilökunta oli ystävällistä. Aamupala oli normaalia ketjuhotellitasoa, joten mahansa sai varmasti täyteen joka aamu.

Perjantaina ajattelin, että aamusta on hyvin aikaa ja tilaa kuvailla messujen antia, yllätys olikin, että heti messujen auettua väkeä tuli halli täyteen, ei silti hyvin mahtui pyörimään ja kuvaamaan toisin kuin lauantaina, jolloin väkeä oli ihan tungokseen asti. Tiedotteiden mukaan messuilla kävi reilu 55000 kävijää ja se kyllä näkyi. Alla pitkä rimpsu otoksia koko viikonlopun ajalta.

Yllä olevat 5 kuvaa ovat VTT:n kehittämästä älypyörästä Jarnosta, johon Viestintä- ja liikenneministeri Harakka kävi myös tutustumassa, Jarnoa esitteli VTT:ltä Aki Lumiaho. Pyörä siis havainnoi ympäristöään ja kommunikoi kuljettajan kanssa esimerkiksi esteistä tiellä.

Välillä pitää syödäkin, että jaksaa pönöttää ja somettaa osastolla, perjantaina lounasta syötiin Hollyday Inn Expossa, jonka lounas oli ihan kelpo kamaa.

Se mikä yllätti positiivisesti, oli itse messukeskuksen näytteilleasettajille tarkoitettu lounasravintola, ajatuksenahan oli, että siellä olisi tarjolla kinkkukiusausta tms. Eihei lauantaina oli tarjolla karitsaa ja sunnuntaina naudanniskaa ja possunposkia! Molemmat varsin herkullisia!

Tuolle tarjonnalle täytyy jo nostaa hattua! Harvoin lounasravintelissa saa noin tasokasta ruokaa! Perjantai-iltana piti vielä käydä haukkaamassa iltapalaa ja nyt menimme Weeruska nimiseen paikkaan, listaa tutkiessa oli hieman ongelma että mitä sitä söisi ja lopulta valinta osui pariloituun poronvasan maksaan, kylkeen oli töpätty muusia, pekonia, sipulia, kermakastiketta ja puolukoita!

Ai että maksa oli kypsennetty juuri oikein ja kaikki muukin annoksessa oli enemmän kuin kohillaan! Hintaakaan tuolle tuotteelle ei kertynyt kuin 18.5€, tämän jälkeen kelpasikin mennä unille ja valmistautua seuraavaan päivään.
Lauantaina tupa täyttyi ihmisistä ja porukkaa riitti ihan tungokseen asti. SMOTO tekee paljon eri tahojen kanssa yhteistyötä ja la aamupäivästä vieraana kävivät Mopoilevat nuoret, keskusteltiin mm. yhteistyökuvioista, virittämisestä, pajatoiminnasta. Nuorissa on tulevaisuus ja hienoa nähdä, että harrastuksen parissa on iso joukko reippaita motoristin alkuja!

Samoin lauantaina palkittiin kerhoja jotka ovat olleet tukemassa SMOTOn toimintaa se 30-vuotisen uran alusta asti! Puheenjohtaja Jari Kielinen jakoi kunniakirjat. Palkittuina kerhoina paikalla olivat Jokioinen, Loimaa, Raisio, Tornio, Hämpy, Tump ja Napapiiri kävi hakemassa kunniakirjan myöhemmin.

Muutenhan messut jatkuivat perinteisissä merkeissä, eli kierrellen ja katsellen pyöriä ja tuotteita. Pyörää ei tullut ostettua, vaikka se haave tulikin käytyä istumassa ja tarjous pyydettyä, mutta ajokamppeet ostin Rukan osastolla, ensi kesänä nähdään onko ko. merkki maineensa veroinen.

Kuten kuvista näette, porukkaa riitti ja kokemus messuista näytteilleasettajana oli varsin mukava, ensi vuona uudestaan, jos vain kutsu käy. Messut näkee aivan toisella tapaa kun ei tarvitse juosta koko messuhallia yhden päivän aikana.

Lidl:n Alpenfest

Huomasin netissä että Lidl:ssä oli Alpenfest tarjoukset parhaimmillaan ja sieltähän piti käydä ostamassa vähän suolapalaa illaksi. Koriin eksyi yksi Saksan matkojen toriruuan suosikeista CurryWurst, tuotehan on kaikessa yksinkertaisuudessaan makkaranpaloja kastikkeessa, jonka päälle ripotellaan currya.

Vaikka kyse onkin vain mikrossa lämmitettävästä tuotteesta, niin kyllä tällä tunnelmaan pääsi. Varsinkin kun kylkeen osti vielä Spaten Lager olusen. Noita kun nautiskeli, niin pääsi mielessään Saksan toreille!

Jälkkäriksi pakastealtaasta koriin sujahti omenastruudeli ja siihen kylkeen vaniljakastiketta.

Ai että kyllä kelpasi, ei voi moittia Saksanpojan valmisruokia mitenkään. Eihän nämä vertoja vedä suoraan torilta ostettuun tai kahvilassa leivottuun mutta pirun lähelle nää pääsee.

Sohwi

Jälleen kerran pääsi ns. viran puolesta herkuttelemaan ja paikkana tuttu ja turvallinen Sohwi. Pitkään mietin että, ottaisinko kalaa ja lähellä se olikin, sillä lautaselle olisi tullut kuhaa. Mutta kun lisukkeena oli limekookoskastiketta, niin vaihtui kala lihaksi. Listalta lopulta tuli otettua Härän niskaa, jossa lisukkeena oli kermaista punaviinikastiketta, lohkopottuja, kasviksia ja kapriksia.

Ehkä olisi pitänyt ottaa sitä kalaa, ei sillä liha oli pehmosta mutta maku siitä puuttui ja se oli aika kuivakkaa! ilman noita lisukkeita annos olisi ollut todella surkea, nyt päästiin nipin napin kohtalaiseen. Annoksen parasta antia olivat kasvikset ja kastike. Jälkkäriksi otin Misobrownien, jossa oli passionhedelmäsiirappia.

Kakku oli kyllä hyvä, tahmean suklainen ja "raskas" ja tuo passionsiirappi toi hyvän hapon ja raikkauden tuhtiin suklaakakkuun, tätä voi suositella. Palvelu oli hyvää ja nopeaa, annokset vähän meinasivat sekoittua mutta jokainen sai lopulta oikean ruuan, joten kaikki hyvin. Pääruuan pettymys tosin vei kokonaisuudelta paljon pois, mutta nytpähän tietää että seuraavalla kerralla jotain muuta.

Jyväskylän Rompepäivät

Tästä se alkaa, virallinen kevään ja kesän odotus! Konepyöräseuran järjestämästä Jyväskylän Rompepäivistä! Tarkkaan en tiedä mutta nämä taitavat olla Suomen suurimmat rompepäivät. Kun itse saavuin paikalle n. puolenpäivän aikaan, oli Paviljongin hallit jo täynnä väkeä.
Rompepäiviltähän löytää juuri sitä mitä sen nimikin kertoo ja paljon enemmän, on osia mopoihin, moottoripyöriin, polkupyöriin ja koneisiin joita en edes tunnista. On ajokamppeita, niin uusia kuin käytettyjäkin. Lähes kaikkea löytyy mitä motoristi ja ei motoristi voi vain kuvitella! Myös aiheeseen liittyvää sisustuskamaa on tarjolla eritäin kattavasti.

Tähän väliin pieni mainos muistattehan että Jyväskylän Moottoriklubi järjestää  4-5.4. K-S MP-näyttelyn ja näyttely on järjestyksessään jo 29. Vaikka nyt joku voisi sanoa että puhun omaan pussiin mutta kieltämättä JMK:n näyttely on Suomen hienoin, varsinkin sen show-pyöräosasto on aivan vertaansa vailla!

Taas rompepäivillä vierähti useampi tunti kierrellessä ja ihmetellessä tavaran paljoutta, itse olen sen verran "nykyaikainen" motoristi ettei tuolta minulle oikein löydy mitään ostettavaa, ajokamppeita lukuun ottamatta mutta aina on mukava nähdä tuttuja pitkästä aikaa ja kyllä nytkin niihin tuli törmäiltyä ja vaihdettua kuulumisia. Kuvat puhukoot puolestaan, tuolla tosiaan kannattaa tulla käymään vaikka ei koneita tai moottoripyöriä harrastaisikaan, varmasti löytyy mielenkiintoista ihmeteltävää niin perheen isommille kuin pienemmillekin, sitä hameväkeä unohtamatta.

Ravintola Kissanviikset

Kyllä taas sai olla onnellinen kun pääsi ihan ravinteliin syömään ja vieläpä omasta mielestäni yhteen Jyväskylän parhaaseen eli Kissanviiksiin! Listalta alkuun valikoitui Kuorrutetut valkosipulikatkaravut.

Ei nuo juuri niistä etanoista poikkea, eli ihan sama mitä noihin kuppeihin työntää kun vaan voita ja valkosipulia on tarpeeksi.
Pääruuan suhteen arvoin aivan viimemetreille, sillä Kissanviikset pihvit ovat aivan legenda! Tavoistani poiketen valitsin kalaa ja taitaa jotain markkinamuikkuja/lohia lukuun ottamatta olla ensimmäinen kerta kun otan kalaa ravintolassa ja lautaselle tuli paistettua kuhaa, limevoikastiketta, paahdettua punajuurta ja ruohosipuliperunat.

Jumankauta miten oli hyvää, eläissäni en ole noin maukasta kalaa syönyt! Annoksessa oli kyllä kaikki kohillaan, lautanen piti oikein nuolla puhtaaksi! Maha oli jo pinkeänä mutta kyllä jälkkäriä pitää aina saada ja sillehän on olemassa ihan oma vatsa. Lautaselle tuli Suklaafondant ja tyrnijäätelöä.


Jos olisin tiennyt että annoksen koon, olisin ottanut jotain pienempää. Mutta olihan tuokin herkkua, toki puolet olisi riittänyt. Kun kerta oli maksettu, niin eihän sitä voinut jättää!

Uusi vuosi

Niin vaihtui vuosi ja myös vuosikymmen! Omaan uuden vuoden juhlintaan kuuluvat oleellisesti raketit ja tietenkin ruoka! Mitään sen kummempaa perinteisistä uuden vuoden ruuista poikkeavaa ei tullut tehtyä ja raketitkin sekä padat tuli ostettua Halpa Halista kun siellä ne sai 30% alennuksella!

Hieman sain hyrähtelyjä noita ostaessani kun tuumasin että, nytpä voin ihan virallisesti ampua anopin taivaalle!
Ruokapuolesta piti huolta Lidl savustettu Frankfurter, Chili Bratwurst ja ihan perinteinen kuorellinen nakki sekä kartanon lihapullat. Pötkylöiden ja pullien lisäksi tein kanatikkuja. Esipaistoin kanapaloja hetken, sekä laitoin paiston aikana suolaa ja pippuria, sen jälkeen töppäsin ne marinadiin, jossa oli viskiä, savupaprikaa, Sriracha-kastiketta, soijaa ja öljyä.

Kanat vain pussiin ja marinoitumaan, muutama tunti riittää mutta aina parempi jos ovat yön yli. Seuraksi noille tein kyssäkaalista perunasalaatin korvikkeen. Tuohon tuli tuon kaalin lisäksi porkkanoita, omenaa, punasipulia, suolakurkkua, suolaa, pippuria ja majoneesia. Kaikki ainekset pieniksi kuutioiksi ja sipuli sekä suolakurkku aivan silpuksi. Porkkanoita ryöppäsin sen 5 min, jotta hieman pehmenevät, eikä niitä yhtään kauempaa saakaan ryöpätä muuten menevät liian pehmeiksi. Ryöppäämisen jälkeen porkkanat jääkylmään veteen että kypsyminen pysähtyy. Sen jälkeen vain kaikki ainekset sekaisin ja suolaa sekä pippuria oman maun mukaan.

Kyssäkaali on siitä mukava että se on maultaan aika mieto ja juuri sopivan rapsakka tähän, salaatin kuuluu rouskua syödessä! Näiden lisäksi oli tehty hot chili-dippi ja valmiina pakastealtaasta mozzarellatikkuja sekä cheddarilla täytettyjä jalapenoja. Kaikki lämmitettävä vain uuniin paistoajan mukaisessa järjestyksessä, uunissa oli lämpöä se 200 astetta.

Maha täynnä olikin sitten mainio lähteä ampumaan raketteja ja ottamaan vastaan uusi vuosi ja uusi vuosikymmen.

Sapuskasta sen verran että tuo itse tehty hakkaa kaupan pottusalaatin 10/0, joten se pieni vaivannäkö kannattaa! Ei sillä valmiillakin pärjää vallan mainiosti. Näihin kuviin ja videoon toivotan kaikille parempaa uutta vuotta ja olkaa lempeitä toisillenne!