Ensikosketus Rodoksen saareen

 Lomalle teki mieli ja pikkuisen oli vielä flunssaa päällä. Eipä siinä sitten kauaa mennyt kun netin aukaisin ja matkat oli varattu. Suuntana Kreikka ja siellä Rodos, saari jossa en ole aikaisemmin käynyt. Lento lähti kohtalaisen aikaisin jo klo 6.20, joten varasimme huoneen Scandic Helsinki Airportista, jossa saa kätevästi aamiaisen jo klo 4.00. Siitä sitten harmautta karkuun ja matkalle lähtiessä ei ollut kyllä aavistustakaan mitkä kelit olisi silloin Suomessa kun olemme lomalla saati sieltä palatessa. Loma-aikamme oli 16.-23.4.

Olimme perillä niin aikaisin että emme saaneet heti huonetta, joten hetki oli aikaa istua altaan reunalla, ihmetellä ja ottaa hiukan apetta.

Minä popsin oikein maittavat lihapullat, kun taas matkakumppani otti kebabia. Tämän jälkeen pienet päikkärit ja sitten ihmettelemään lähirantaa.

Tätä ei ehkä ihan voi sanoa talviturkin heitoksi?

Niin taustalla näkyvät vuoret ovat Turkki, jonne on noin 18 km

 

Ekana päivänä ei ihmeitä jaksanut, lähinnä huoneeseen vettä ja muita tykötarpeita ja altaalla oleilua ja siitä nukkumaan. Hotellista sen verran että sen nimi on Emerald, joka sijaitsee Kremastin ja Ialysóksen välissä. Tätä hotellia voin helposti suositella, huoneet olivat siistit ja isot, sekä kaikki palvelut toimivat moitteettomasti. Lentokentän läheisyyden takia, korvatulpat on hyvä olla mukana, vaikka ei niin herkkäuninen olisikaan.

Seuraavana aamuna tuli vuokrattua auto, joka oli käytössämme 2 päivää eli ke-to ja sovin vuokraamon kanssa että auto haettaisiin hotellilta vasta pe aamuna. Matkanvarrella tuli vastaan myös hieno kukka.

Saatuani auton alle, suunta kohti Lindosin valkeaa kylää, toki hieman jännitti ensin ajella kun ajokulttuuri on hiukan eri kuin Suomessa, mutta äkkiä tuohon rytmiin pääsi mukaan. Matkalla piti tietenkin pysähdellä ottamaan kuvia.

Itse kylä oli todella hieno ja näin jälkeenpäin hieman harmittaa, etten kävellyt kukkulan laelle asti, jossa olisi ollut hienot rauniot, mutta jäipähän jotain seuraavaan kertaan. Kylä on kapeaväyläisten kujien sokkeloa ja tuolla huonompijalkaisella jo saattaa olla vaikeuksia kulkea.

Näilläkin pääsi kulkemaan, maksua vastaan tietenkin.

Tuolta palatessa tuli bongattua kyltti, joka kertoi Seven Springs eli seitsemän lähteen olevan lähellä. Siispä vilkkua päälle ja autonnokka kohti lähteitä ja samalla tietenkin syömään. 

Hienolla paikalla oli ravintola ja sen pihassa parveili riikinkukkoja, en tosin saanut pyrstösulkia pörhölleen, vaikka kuinka yritin. Sapuskaksi tuli otettua lammaspataa, joka olikin kyllä varsin mainio! Lähteitä ei kyllä kauheasti näkynyt ja muutenkin aika kuivalta (siis veden määrä) paikka näytti ja varsin vaikeakulkuisia oli nuo polut. Kaveri tuumasikin että tuolla mitään lähteitä ole ollut vuosiin, ainakaan niin että niin olisi helposti nähtävillä.

Ei pöllömpi näkymä parvekkeelta iltaisin

Seuraavaksi päiväksi oli suunniteltu reissua Monolithosin kaupunkia ja siellä sijaitsevaa linnaa. Ajomatka ei ollut pitkä, mutta sitäkin mutkaisempi, kun sai nousta korkealle pitkin serpentiinitietä, jossa ei ollut aina edes kaiteita. Mutta matka kannatti, sillä jälleen näkymät olivat huikeat ja kyllä mä noista raunioistakin tykkään.

 Paluumatkalla pysähdyttiin apelle tienvarressa olevaan Amythita Tavernaan, joka oli pienen kalliokielekkeen päällä, nyt lautaselle eksyi mustekalaa ja tietenkin alkuun kreikkalainen salaatti ja pitaleipää. Muutenkin koko ravintola oli upea ja maisemat terassilta vertaansa vailla.

Tuolta siirryttiin paikkaan nimeltä Valley of Butterflies, jossa on kesäisin valtava määrä perhosia. Toki siellä ei näin keväällä vielä niitä ole, mutta käymisen arvoinen paikka silti. Hienoa puisto- ja sola-aluetta, jossa selkeät polut joita on helppo kulkea.

Mukavan viileä ja "varjoisa" paikka käydä kuumana päivänä. Seuraava päivä oli tarkoitus koittaa ottaa itseensä väriä ja varmasti siellä altaalla tämä graniitinvalkea adonisvartalo, loistikin kilpaa auringon kanssa, kunnes siitä tuli punainen. En ole mikään aurinkotuolissa makaaja ja nytkin taisin jaksaa tuossa olla maksimissaan 2 tuntia, jonka jälkeen linkillä pyörähtämään Rodoksen kaupunkiin. Linja-autoja kulkee tasaisin väliajoin, jos kulkee ja pyhäpäivät vaikuttavat aikatauluihin. Matkan hinta oli 2.8€ ja matkaoppaan tiedoista poiketen lippua ei saanutkaan autosta, joten matkasta tuli ilmainen. Palaamaan ei päässyt ilman lippua, jonka pystyi ostamaan joko automaatista tai aseman kojusta.

Pieni hetki kävelyä keskustassa, joka ei ole itse asiassa kovin iso jos ei laske vanhaa kaupunkia mukaan. Samalla kävimme syömässä rantakadun Hellas Cafe & Barissa, jossa otin Moussakan tai Musakan, miten sen nyt haluaa kirjoittaa. Pienoinen pettymys oli, kun ruoka tuli pöytään ja ensimmäinen lusikallinen olikin kylmää! Ei tainnut olla sitä mainostettua äidin tuoreista raaka-aineista tehtyä! No toinen yritys onnistui, ruoka oli lämmintä ja ihan jopa hyvääkin, mutta en suosittele.
Siinä käpytellessä tuli törmättyä paikkaan nimeltä Boheme bar & cafe ja olipa hieno paikka. Omistaja oli tosi mukava, sisustus aivan huikea ja mikä parasta paikassa soi vanha rokki ja poppi! tälle vahva suositus!

Sitten pikku pisto vanhaan kaupunkiin ja takaisin hotellille, jossa oli tällä kertaa tarkoitus istua iltaa hiukan pidempään.

Ja kyllä tuo sininen drinksu on allekirjoittaneen!

Nyt taisi olla ensimmäinen kerta koko matkan aikana kun meni yli kahdentoista, itsellä kun on sellainen ajatus että krapulaa voin viettää kotonakin, miksi siitä kärsiä lomamatkalla. Seuraavana päivänä käveltiin lähellä olevaan Kremastin kylään, josta löytyikin mahtava pieni paikallisten suosima taverna nimeltä Kalagris. Samalla reissulla tuli käytyä parturissa! edellisestä kerrasta onkin jo reipas 25 vuotta, mutta halusin että pää ajetaan klaniksi ja parta perinteisen menetelmin partaveitsellä, harmi kun tuosta itse operaatiosta ole yhtään kuvaa.

Alkuun valkosipulileipiä

Itselle Stifadoa ja...

...matkakumppanille Moussaka, joka nyt olikin ihan eri maata kuin edellinen.

Kalju kiiltää ja poski on kuin lapsen peppu!

Iltarinksu

Jälleen uusi päivä ja nyt matka kävellen toiseen suuntaan eli kohti Ialysóksen kylää jossa piti olla hyvin persoonallinen ruokapaikka nimeltä Kostas Village Taverna ja olihan siellä.

Nyt lautaselle tuli kreikkalainen makaronilaatikko ja kuva ei tee oikeutta annokselle, sillä se oli vuokaleivän kokoinen ja tietenkin tuohonkin otettiin pitaleivät alkuun. Onneksi ravintola tarjosi Ouzot jälkiruuaksi, niin edes pikkasen sai sapuskaa sulamaan. Hauska paikka ja ruoka oli kyllä todella hyvää. Siitä lähettiin kävelemään rantaa pitkin kohti hotellia. Hetken käveltyämme tulikin vastaan drinkkibaari ja pitihän siinä välipysähdys ottaa.

Drinkkitikku on kuin juojansa....punainen ;). Tuossa kävellessä tuli tutkailtua myös tarkemmin rantaa ja kun nyt moni valittaa noista uusista korkeista pulloissa, niin nyt huomasi sen syyn korkkien vaihtumiseen. Aivan kamala määrä oli kylvetty korkkeja rantahietikkoon.

Seuraava päivä olikin sitten viimeinen kokonainen päivä saarella ja se pyhitettiin Rodoksen vanhan kaupungin kiertämiseen.

Ja pitihän se syödä että jaksaa, nyt paikaksi valikoitui Bahar Souvlakeri, joka oli Rodoksen baarikujien suojissa. Eikä sitä ikinä opi! Nyt otettiin alkuun grillattua Halloumia ja kun tarjoilija piti hyvän myyntipuheen, niin myös salaatti. Molemmat ottivat pääruuaksi Gyroslautasen, virhe! ensin tuli juusto ja salaatti, salaattia oli ämpärillinen (ei välity kuvasta) ja kun pääruoka tuli pöytään oli sitäkin vähintään riittävästi! 

Ehdin hätäpäissäni tuosta jo hieman syömään, ennen kuvanottoa!

Syömättä jäi varmaan yli puolet! Harmi sinänsä, sillä kaikki oli tosi hyvää ja maukasta. Kun sitten molemmat olimme aivan ähkyn partaalla tuli tarjoilija olutpullon kanssa ja tuumasi että minäpä tarjoan teille tämän!

Piti vielä käydä katsastamassa tuulimyllyt ja ne "kuuluisat" kauriit ja sitten hotelille.

Pitää sanoa että itse tykästyin Rodokseen ja varmasti tulen palaamaan. Hintataso on paikasta hyvinkin riippuvainen, turistirysässä kaksi henkeä syö ja juo oluet 40-50€ ja paikallisten suosimissa paikoissa sama on 30-35€ paikkeilla. Hotellissa olut 0.5l oli 5€ drinkit 8-11€ ja taas pikkukylän tavernassa saman oluen sai 3.5€. Autonvuokra oli 40€/päivä.

Saari oli vihreä, vaikkakin vuoristoinen ja viime kesän metsäpaloista ei oikein näkynyt mitään jälkiä, olisinko kerran ajanut sellaisen palaneen metsikön ohi. Muutenkin saaren meno oli varsin rento ja mukavan leppoinen ja ajankohta oli ainakin itselle juuri hyvä lämpötila 23-25 ja ei vielä isoja massoja turisteja. Ja kuten Kreikkalaiseen kulttuuriin kuuluu ihmiset erittäin mukavia ja vieraanvaraisia, Jamas!