En oikein itsekkään tiedä miksi, mutta olen aina pitänyt BEHMin musiikista. Tosin en tiedä kuin ne suurimmat radiohitit, mutta jokin tuossa melankoliassa kiehtoo. Kun oli mahdollisuus päästä katsomaan artistia livenä, eihän sitä voinut sivuuttaa.
Ne jotka minut tuntee, tietävät että oma musamaku suuntautuu "hieman" raskaampaan tuotantoon, tosin olen hyvin kaikkiruokainen musiikin suhteen, sillä genrellä ei ole mitään merkitystä jos biisi kuulostaa hyvälle, se on silloin hyvä.
Oli myös hienoa että artisti hieman avasi joitain kappaleitaan tarkemmin, sai enemmän kosketuspintaa kappaleeseen. Hyvin surumielisiä ja melankolisia on kyllä hänen kappaleensa.
En nyt oikein tiedä miten tätä artistia kehuisin, konsertti oli huikean hyvä. Vaikka esiintyminen oli erittäin vähäeleistä, se oli silti vaikuttavaa. Jos olette joskus olleet Jorma Uotisen keikalla, niin se miten yksi henkilö voi ottaa tilan haltuun omalla persoonallaan, tässä oli jotain samaa, eleganssia, teatraalista ja hienoa. Parin kappaleen verran otin videotakin ja harmikseni ne molemmat taisivat olla sieltä tunnetuimmasta päästä tai valitettavasti ja valitettavasti, mutta toisaalta olisin halunnut taltioida hieman harvemmin kuultuja kappaleita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti