lauantai 17. syyskuuta 2022

Moporeissu Kolille

 Kuten edellisinäkin vuosina, oli jälleen aika ottaa ukkoporukalla pieni irtiotto arjesta. Mukana sama tuttu porukka aikaisemmilta vuosilta, nyt mukaan olivat lähteneet Hannu, Jyrki, Eki, Juha, Joni ja allekirjoittanut eli Petri. Kokoonnuimme Vaajakosken ABC:n pihassa, josta matka suuntautui kohti Kolin kansallismaisemia.



Matkanvarrella pysähdyimme ostamaan ruokatarpeita viikonloppua varten. Mökki oli vuokrattu Lomarenkaan kautta. Tilaa oli, sillä mökki oli tarkoitettu maksimissaan 9 hengelle. Lomarenkaan sivuilta mökki löytyy nimellä Petra. Ensimmäisenä perille päästyämme toki se tärkein, eli kypäräkalja.


Eki oli jo valmiiksi tehnyt maukkaan lihakeiton perjantaille, joten silloin ei allekirjoittaneen tarvinnut olla nyrkin ja hellan välissä. Hyvin maistui lihakeitto pitkän ajomatkan jälkeen.


Ruokailun jälkeen perinteisesti pikku saunomiset ja maljapuheet, sekä muuta turinointia. Mukava oli pitkästä aikaa höpötellä ja kuunnella reissutarinoita, varsinkin kun Juha oli ollut BMW kerhon pidemmällä reissulla Euroopassa.



Maukkaan aamupalan jälkeen olikin hyvä tehdä pikku kävelyretki lähimaastoon ja Pielisen rannalle.




Päivän agendaan kuului tietenkin reissu Kolille, kun vieressä oltiin. Tätä ennen laittelin jo ruokaa valmistumaan, Eki kun oli ottanut matkaan hivenpaistia ja matkan varrelta ostetut kunnon possun kylkisiivut pääsivät uuniin tumman oluen ja kasvisten kera. Taksilla Kolille ja kiipeämään kohti Kolin huippua. 
















Taustan pojat saivat hymypoikapalkinnon poseerauksesta.

Vaikka tuolla on tullut jo käytyäkin, niin aivan mahtavathan nuo maisemat ovat. Itse kun poden pientä korkeanpaikankammoa, niin välillä meinasi pulssi hieman olla korkealla, kun tuolla kiipesi ja kurkki reunalta alas. Kierrettyä tuli, niin Ukko- Akka- kuin Pahakolikin. Tuon jälkeen ruoka maistuikin hyvin. Tarjolla oli hirviaistia, kantarellikastiketta, pottumuusia ja salaattia.

Tuon jälkeen olikin hyvä ottaa rennosti ja nauttia vain olosta ja hyvästä seurasta. Jälleen tarinoitiin ja kuunneltiin musiikkia. Välillä laitettiin ulos tulet ja grillattiin parit makkarat, vaikka ei nyt niin hirveä nälkä ollutkaan.






Mahtava porukka kerta kaikkiaan ja olen tämän sanonut kyllä monesti mutta on ilo ja kunnia kuulua joukkoon! Nyt en ole enää joukon juniori, vaan tuoretta verta on saatu mukaan! Kiitos kaikille mahtavasta viikonlopusta, vaikka porukan ikähaarukka on reippaan 30 ja 70 välillä se ei silti tunnu siltä. Juttu lentää ja rokki soi ja mikä mahtavinta jokainen saa olla tässä joukossa oma itsensä. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

XXXIII Savojärven telttakokoontuminen

  Jälleen oli aika pakata pyörä ja suunata kohti kaltaistensa seuraa. Itselle tämä on ajokauden viimeinen kokoontumisajo,  AMP mcc:n järjes...