Liiton toiminnan kautta tuli "saatua" lippu Suomipop Festivaaleille ja artisteja kun aikoinaan katsoi, niin päiväksi valikoitui perjantai. Toki kattaus hieman muuttui kun BEHM perui keikkansa, mutta muuten se pysyi alkuperäisessä kokoonpanossaan.
Miksi sitten Suomipop eikä esim. John Smith, jonne olisi ollut myös tarjolla lippuja? No loman alku osui sopivasti juuri tähän ja vaikka raskaamman musiikin ystävä olenkin, olen kuitenkin kaikkiruokainen musiikin suhteen ja pääajatuksena on että jos biisi kuulostaa hyvälle, se on hyvää genrestään huolimatta.
Saavuin paikalle pikkaisen klo 16 jälkeen, jolloin jo ensimmäiset artistit olivat setinsä heittäneet, ehdin juuri kuulla Frans Harjun pari viimeistä biisiä ja ihan mukavan letkeää kesämusaa sieltä tippui. Väkeä oli tähän aikaan varsin maltillisesti, mutta kuitenkin niin että ei alue tyhjältä näyttänyt.
Tuon jälkeen vuorossa oli Ressu Redford ja ainakin minun sukupolveni muistaa kaverista kuulleensa ensimmäisen kerran Bocard Co. yhteydessä. Kaverihan oli oikein positiivinen yllätys livenä! Energiaa riitti ja porukka nautti musiikista. Setissä oli kappaleita lähes koko miehen uran ajalta.
Seuraavaksi toisella lavalla esiintyisi Kuuma, pitää sanoa että nimi ei minulle kertonut mitään. Ja kun töissä tästä vähän juttelin, on tämä bändi kuulemma oikein kovassakin nosteessa ja suosiossa. No Kuuma ei ollut läheskään niin kuuma kuin annettiin ymmärtää, ei uponnut sitten yhtään, mutta suurimmalle osalle porukasta tämä näytti maistuvan.
Niinpä lähdin kiertelemään aluetta, alueelle oli tuotu kaikennäköistä aktiviteettia sormimaalauksesta, korvispajaan sekä tietenkin pakolliset krääsäkojut. Ruoka ja juomatarjonta oli mielestäni järjestetty hyvin, tarjontaa oli ja jokaiselle löytyi varmasti jotain. Sapuskojen hinnatkin olivat mielestäni maltilliset gebbelautanen, jonka itse otin maksoin 12.5€ ja ei annosta voi moittia sillä teki tiukkaa kiskaista koko lautasellinen. Olut 0.33 oli 8€+ 1€ pantti ja erikoisoluet 10.5€ + 1€ pantti, joten juomien hinnoissa sitten ryöstettiin.
Seuraavaksi lavalle nousi Mariska, jota olin ehkä etukäteen odottanut eniten. Ei sillä, ei tämä tuttu artisti ole muuta kuin radiosoiton perusteella mutta muutamia haastatteluja kuunnelleena niin vaikuttaa varsin persoonalliselta esiintyjältä ja sitä hän olikin! Aivan loistava setti ja esiintyminen, tämä oli heittämällä päivän parasta antia.
Mariskan jälkeen esiintyi Maija Vilkkumaa, jota olin etukäteen odottanut myös. Pettymys oli kyllä, ei siinä biisit lähti ihan hyvin mutta se lavaesiintyminen, koitti riehua kovasti mutta lähinnä siitä tuli sellainen olo että odottakaa hetki kun kiipeän tänne korokkeelle ja pieni hetki kun koitan laskeutua sieltä myös pois.
Eipä siinä, taas keikan ajaksi kiertelemään aluetta ja ihmettelemään ihmisten monoa. Porukkaa tuli kokoajan lisää ja alue täyttyi hyvää vauhtia, olihan koko viikonloppu loppuunmyyty.
Popeda aloitteli settiään ja tämän bändin keikkakunto olikin arvoitus, miten Pate jaksaa ja tämä taisikin olla ko. bändin viimeinen keikka Jyväskylässä ennen lopettamista. Tuttuja biisejä kaikki ja hyvin pojat vielä vetää, Patea pojat aina välillä autteli laulussa mutta edelleen sedät jaksaa heilua, ei valittamista.
Porukkaa alkoi olla jo niin paljon, että tuolta lavan läheltä oli jo vaikea päästä pois, vaikka en ollut lähelläkään eturiviä.
Mitä jäi Suomipopeista käteen, alue on hyvin järjestetty ja alueelta löytyy kyllä kaikki tarvittava. Vessat meinasivat tulvia yli, siis pisuaarit. Yksi asia mitä en ymmärrä on se että jos kustessa tulee nuuskapusseja, niin kannattaisi kyllä käydä lääkärissä! sillä ne tukkivat noita pisuaareja. Kalja oli ylikallista mutta ruoka taas ei ja siinä oli oikeasti hyvä valikoima, kuten juomissakin. Ei isompia järjestyshäiriöitä, muutamia liikaa humalassa olevia henkilöitä talutettiin ulos, tai lähinnä saatettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti