Synttärireissua Saksaan

Aikoinaan vuosikymmeniä sitten olin Saksassa opiskelemassa ja silloin asuin erään perheen luona ja tämän perheen poika Stefan oli minun opiskelukaverini. Siitä asti olemme pitäneet yhteyttä, välillä vähän harvaksempaan ja välillä hyvinkin tiiviisti. Ystävyys on siis jatkunut näihin päiviin asti ja kun kutsuin Stefanin omiin nelikympppisiin, hän ei valitettavsti päässyt. Silloin päätin että jos hän joskus juhlat järjestää tulen sinne menemään ja niinhän siinä kävi että kutsu tuli ja lomaa oli otettava!
Kaveri asuu Waldkirchissä, eteläisessä Saksassa, sinne siis suunta, ensin lento Stuttgarttiin ja Stefanin kyyydillä loppumatka.

Kyseessä on Saksan mittapuun mukaan pieni kylä keskellä mustaametsää, kylän nimikin tarkoittaa metäkirkkoa ja hyvin tuo pitää paikkansa metsän ja viinirinteiden välissä on kaunis kylä!

Perhe omistaa tuon ensimmäisen kuvan rinteellä "pienen" puutarhan, jossa on kasvimaata ja erillaisia puita kirsikoista manteliin. Siellä möngersi myös hillittömän kokoisia etanoita, joita meinasin ensin listiä mutta ne ovat kuulema hyödyllisiä, hoitavat viinipeltoja.

ja kun Saksassa ollaan mitä on ilta ilman nahkahousuja, olutta ja makkaroita! no ei mitään, onneksi noita ei tarvinnut ostaan vaan isäntä ystävällisesti lainasi, näin saatiin Suomessa asuva naapurikin tyytyväiseksi!

Itse juhlapaikkan kantoi nimeä Kammererhof ja se oli 1691 rakennettu talo keskellä ei mitään. Joka puolella metsää ja laiduinta, siellä kelpasi ottaa 40 vuotta vastaan!

Tarjoilut oli vähintäänkin riittävät ja mikään ei maksanut mitään, laadukasta olutta sai laskea tuoppiin suoraan hanasta, mikäs sen parempaa! Ruokakokemuksia saatte lukea enemmän One man whisky bar:sta.

Vieraita oli kutsuttu noin 60 ja jokaiselle löytyi tarvittaessa yösija, siskonpedissä tosin mutta kelpasi vallan mainiosti! Tässä on yksi ero Suomen ja muun euroopan välillä mikä tulisi korjata! Sillä lapsiperheitä oli paljon ja mikään ei estänyt vanhempia ottamasta muutamaan olutta tai viinilasillista, Suomessa tästä tulisi varmaan lastensuojeluilmoitus! ja kun lapset väsyi vietiin ne nukkumaan ja bileet jatkuivat. Tietenkin pienimpien lasten toinen vanhemmista jäi lapsen kanssa mutta silti meininki on paljon vapautuneempi ja kukaan ei örvellä! Hauskaa oli myös että paikalla oli erillaisia asusteita, peruukkeja yms rekvisiittaa ja niitä sai kokeilla ja otattaa itsestään ja kavereistaan kuvia!

Aivan loistava meiniki tosiaan iltaa ja yötä myöten diskokin saatiin pystyyn ja monenlaista musiikkia tuli tuutista, itse toin vivahduksen skandinaavista örinää taloon kun soitin Noumenan Metsän vihan, osa tykkäsi ja osa ei!

Kyllä nää vaan jaksaa! kello oli kuusi kun Suomalainen luovutti mutta osa vielä jaksoi riekkua. Pitää myös ihmetellä sitä että kun noin klo 10 nousin aamupalalle kaikki jotka ylhäällä olivat näyttivät juurikin siltä että mitään eivät olisi ottaneetkaan...se on varmasti tuo alppi-ilma :P
Pakko nostaa hattua ja kumartaa sekä kiittää suuresti Stefania ja hänen perhettään, joka majoitti, ruokki ja kuskasi matkamiestä monen päivän ajan!!
Tausend Dank!!