maanantai 20. kesäkuuta 2011

Sataman yöstä keskiaikamarkkinoihin ja takaisin

Sataman yö on jo perinteeksi muodostunut traditio, jossa on käytävä vaikka vain kuuntelemassa muutama biisi, nyt kuitenkin Radio Jyväskylän suosiollisella avustuksella pääsin kuuntelemaan livemusiikkia jopa kahtena iltana. Muuten tuonne maksulliselle alueella tuskin olisi tullut mentyä, sillä mielestäni lippujen hinnat ovat liian kalliit.
Ainakin allekirjoittaneen mielestä kesätapahtumien mukavimpiin puoliin lukeutuu se että voi mennä ottamaan muutaman oluen pitää hauskaa hyvällä fiiliksellä ja mennä aikaisin nukkumaan ja olla aamulla terävässä kunossa! ilman että tarvitsee roikkua yökerhon tiskillä aamun pikkutunneille asti.
Mutta jälleen kelpasi kuunnella ensin pari biisiä Antti Tuiskua...joo antakaa anteeksi mutta kyllä muutama biisi tuli katsottua ja vaikka ko. artisti ei kuulu lähellekkään suosikkeihini niin pitää sanoa että kyllä poika osaa tanssia ja ottaa yleisönsä.


Antti huudatti tätä ns. pienemmistä ihmisistä koostuvaa yleisöä ihan kiitettävästi.










Mutta syy miksi siellä oltiin oli siis Veeti Kallio jonka menevä sekoitus eri musiikkityylejä uppoaa ainakin allekirjoittaneeseen. Eikä voi väheksyä millään tavalla miehen karismaa, sitä nimittäin riittää. Pakko tunnustaa että kylmät väreet kiipesivät minunkin parkkiintunutta selkänahkaani pitkin kun Veeti lopetti keikan legendaariseen Myrskyluodon maijaan.


Mies, ääni, lava ja karisma!

Väliin tuli miehen omia ja väliin muiden biisejä mutta tyyli oli aina varsin rock!









Melkein täydellisestä illasta päästyään satunnainen matkaaja suuntasi lauantaina keskiaikamarkkinoille Tupaswillaan. Keli oli mitä parhain auringon helliessä matkaajaa ja markkinoita. Paljon oli nähtävää ja myyjiäkin oli runsaasti. Ylätyin tosissaan positiivisesti markkinoiden laajuudesta kun oli kuvitellut että siellä olisi muutama koju ja se siinä. Mutta pitkin Tupaswillaa oli laitettu mukavasti kojuja ja eläimiä sekä erillaisia näytöksiä teatterista sepäntöihin sekä kaikennäköisiin säilykkeisiin.


Sepänpajassa sai takoa itselleen rautanaulan.

Väkeä piisasi ja seura oli todellakin panostanut kiitettävästi tapahtumaan.

Toisin kuin joulumarkkinoissa täällä oli panostettu myös myyntikojujen ulkoasuun.

Tarjolla oli myös mahan täytteeksi hernekeittoa, lettuja sekä makkaraa.









Ilta alkoi häämöttää ja jälleen alkoi korviin kaikumaan sataman kutsu. Tarjollahan oli lauantai-illan huumaa jota tarjosi Ron Jeremy Big Band feat. Ville Pusa, Yölintu ja DIngo joista tosin kaksi jälkimmäistä ei sitä huumaa niin hirveästi tarjonnut. Pieni moite on tässä paikallaan kun kyseessä on la ilta niin miksi laittaa noinkin menevä ja hyvä esiintyjä kuin Pusa alkuiltaan? porukkaa ei ollut kuin kourallinen ja mies tarjosi jälleen tuttua laatua rock klassikoista Guns N' Rosesista Museen ja U2:een jättämättä ketään kylmäksi.


Hyviä legendaarisia rock klassikoita tuli tuutin täydeltä! Bändin pojat osasivat todellakin hommansa!

Ei voi kuin hämmästellä miten laajaan äänialaan herran keuhkot riittävät.















Seuraavaksi esiintyi Yölintu, jonka tuotantoa allekirjoittanut kuuntelee jos vahingossa sattuu kuulemaan jostain mutta ei muuten. Hyvän setin pojat veti ei vain allekirjoittaneeseen iske niin hyvin niin ei iske!


Simo Silmu ja Yölintu! Miehellä oli mukana myös se TV:n kokoinen haitari!









Illan "kruunasi" Dingo ja kyllähän niitä legendaarisia biisejä kuunteli mutta edelleen tässä vaiheessa olisi lavalla pitänyt olla Ron Jeremy Big Band ja Ville Pusa yhtään Neumannia väheksymättä. Jos oisin saanut päättää niin järjestys olisi ollut seuraava Yölintu, Dingo ja Pusa!


Kerjäläisten valtakunta, tokkopa kuitenkaan Jyväskylää tarkoitti?

Myönnettävä on että nostalgisia muisto nousi useimmista biiseistä mieleen, kun silloin kulta-aikana ko. bändiä fanitin.














Niin Neumannin jälkeen matkaaja seurueineen suuntasi kohi kotia, varsin tyytyväisenä iltaansa. Sataman yö ei ehkä meille paikallisille tarjoa mitään uutta ja yllättävää mutta kesätapahtuman vallan mainio, jota tosin sataman remontti hiukan häiritsee. Ruokaakin ja muuta pientä toimintaa oli myös tarjolla pitkin satamaan mutta sapuskatarjonnasta tai siitä mitä tuli suuhunsa laitettua tulee juttua tänne.

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Kokko-Treffen

Oli siis kesän ensimmäisen kokoontumisajon aika, jo perinteiseksi muodostunut Kokko-Treffen oli siis edessä. Tapahtuman järjestämisestä vastaa Kokko MC-Club. Niin lähtivät kaksi viimeistä hilavitkutinta Keski-Suomen suloista kohti Himankaa ja Sautinkarin matkailukeskusta. Kelihän oli mitä parhain lämpötilan kohotessa reilusti yli 30 kyllä siinä karhun kokoinen vaahtopallo oli jalkovälissä kun muutaman kerran tuli pysähdyttyä. Reitti kulki Viitasaarelle ja siitä Kinnulam ja Kannuksen kautta pelipaikoille.


Ensimmäinen "pakollinen" pysähdys Viitasaaren ABC:llä. Jäätelö ja vesi teki poikaa!

 Tietä pitkin kohti tulevaa leiripaikkaa käy matkamiehen tie.

Aakeeta laakeeta maalaismaisemaa riitti kuvattavaksi.

Kaveri tiukasti mukana, oli kuulema hauskan näköistä kun ajon aikana heiluin kameran kanssa. Liekkö ihan laillistakaan?













Pakko mainita matkanvarrelta paikka missä suosittelen pysähtymään nim. Neste Sykäräinen, on siinä vanhan ajan huoltoasema meininkiä kerrakseen kun kylänmiehet juovat pilsua ja sämpylätkin tehdään vasta tilatessa. Kahvilaa pitää mitä herttaisin vanhempi rouva jonka jutut eivät lopu kesken. Kuvaa ei valitettavasti ole!

Niin ne sankarit saapuvat pelipaikoille jo muiden siellä olessa nestetankkauksen pauloissa. Alueenahan Sautinkarin matkailukeskus on erittäin hieno ja loistava paikka järjestää kokkareet. 


Niin se toivottaa matkamiehet tervetulleiksi!


Tilaa oli minne teltaa pystyttää, varjopaikkaa oli vaikea löytää.

Auringonlasku on merelle aina komea.

Osa oli pienemmällä ja osa hiukan isommalla teltalla.

Pyöriäkin oli niin moneen makuun kuin oli kävijöitäkin.















Kokko-Treffen ei yllätä järjestelyillään mutta tunnelma on aina mukava ja joka kerta on hauskaa ollut ja tämä ei missään nimessä ole moite homma kun toimii rutiinilla. Tunnelmanhan tekee yleensä seura, kun laitetaan noin reilu tuhat samanhenkistä ihmistä samaan paikkaan ei tunnelma voi olla kuin hieno! Niin se perjantai kului nestetankkauksesta huolehtien, karaokea kuunnellen ja bändiä katsellen, niin se iskee väsy kovempaankin motoristiin ja pakko se oli luovuttaa ja antaa unelle tilaa


Porukkaa oli ja innokkaimat laittoivat jalallo koreasti jo alkuillasta.



Savua oli välillä kuin taikurin teltassa.

Bändin pojat pistivät parastaan!







Järjestelyistä sen verran että jos ei muusta Kokkoa tunne niin jo käsitteeksi muodostuneesta ruokatarjonnastaan! La aamupalahan on jo legenda eli kuiva rypistynyt sämpylä ja kuppi kahvia, suosittelen omia aamupaloja jos meinaa pitää nälkää loitolla. "pääruokana" toinen vanha tuttavuus "liha"keitto, josta ei varmasti tarvitse kertoa enempää. Mutta muuten järjestelyt pelaavat varsin mainiosti, sauna on lämmin, vessojakin löytyy, musiikkia ja juomaa on varmasti riittävästi.
Lauantaina sitä tunnelma jatkui varsin kuumana ja vilvoitusta tuli etsittyä milloin mistäkin. Päivä meni kisoja kuunnellessa, nauttiessa hyvästä varsinkin jälleen itseään paremmasta seurasta. Iltapäivän tunteina kioskin terassilla oli bändi joka soitteli kuolemattomia biisejä hyvällä saundilla.


Janoisia riitti aina jonoksi asti.

Tapa se on tuokin suojautua arskalta!

Mitä ihmeellisimpiä kuvakulmia sitä saakaan aikaan kun menee pyörän varjoon ottamaan välikuolemaa.

 Terassin bändiä ei voi todellakaan moittia. Saivat juhlakansan oikein villiintymään.










Vielä palatakseni sapuskaan niin tämäkin on jo meidän joukossa perinne eli paikallinen ravinteli tarjoaa maittavaa sapuskaa vatsantäytteeksi niin jaksaa sitten otella iltaan asti, suosittelen lämpimästi keskustan ravintolaa Villiminkkiä (kotisivuja en löytänyt) mutta paikan pitsojen tasosta sen verran että yhden motoristin oli "vaimolleen" vietävä pitsa tuliaisina tai ei kotiin ollut tulemista! Kuvaakaan ei valitettavasti ole!
Illan bändinähän toimi Freud Marx Engels & Jung jonka suomalaiset juomalaulut oppoovat ainakin allekirjoittaneeseen kuin se kuuluisa kuuma veitsi siihen voihin.


Illan komeimmasta karaokesta vastasi tämä mies! Eläytyminen ensiluokkaista eikä laulukaan ollut mitään huonoa! Niin ja naiset katsokaa miten muotitietoinen ei sukkia sandaaleissa!



Tämän paitatekstin kanssa ei voi olla kuin samaa mieltä.

Oli se taas niin hyvä!

Mies, ääni ja tunnelma!












Freukkareita  tuli kuunneltua ja kaljaa juotua, jopa muutama muki ehkä liikaakin sillä aamun sarastaessa sitä ei edes tohtinut harkita ensimmäisten joukossa lähtemistä. Kukkopilliin tuli puhalleltua tasaiseen tahtiin ja jos nyt saa antaa neuvon järjestäjille niin hankkikaa nyt edes sellaiset alkometrit että ne näyttäisivät edes karkeaa arviota. Nim. sellaista heittoa oli mittareissa että miten promillet voivat laskea ja nousta ja taas laskea noin 1.5 tunnin aikana! Onneksi härmän pojilla oli kunnon mittari mukana ja siihen hönkäistyäni sain lukeman 0.2.
Kotimatka se taittuikin Viitasaarelle asti yhdeltä istumalta ja siellä tulikin laitettua seisovasta pöydästä lämmikettä vatsaan, Äänekosken kohdalla osuin ehkä elämäni pahimpaan ukkoskuuroon, olo oli kuin olisi golfpalloja heitetty kypärään niin lujasti vettä tuli. Kotiin onneksi päästiin ehjin nahoin. Mukavaa oli vaikka koehenkilö olikin su ihan hieman väsynyt!

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Varjola tila

Rakas kerhomme järjesti kiitokseksi talkoolaisilleen toiminta-illan Varjolan tilalla siitä hyvästä että he antoivat suuren panoksensa jälleen K-S MP-näyttelyyn.
Päivä alkoi leikkimielisillä kisailuilla, joita varten ryhmä jaettiin joukkueisiin. Näin sai maalaisolympialaiset alkaa. Kisailtavina oli seuraavat taitoa vaativat lajit:

*Labyrintti*
*Maalaisritsa*
*Miinakenttä*
*Keinulautakatapultti*

Maalaisritsalla oli tarkoitus ampua tennispalloja tuosta reikylästä sisään, ei ollut niin helppoa kuin luulisi.












Labyrintti on varmasti monelle tuttu peli pienemmässä koossa. Aina kun pallo meni reijästä läpi tuli 10 sekunnin sakko. 












Keinulautakatapultissa piti saada muovipalikat ylös saaviin. Lisäpisteitä sai jos arvasi oikein mitä nämä palikat olivat.  
















Pallo lähti varsin vauhdilla, toki vauhti oli myös kiinni ampujasta. Tässä ei kuitenkaan voima voita taitoa.







Valitettavasti miinakentästä ei ole kuvia koska sitä ei saanut mennä seuraamaan ja kun oma vuoro tuli niin eihän siinä mitään kuvaamaan kerennyt. Niin sitä tuli kisattua ja voittajatkin saatiin selville...tosin yllätys yllätys en muista mitä joukkueet sijoittuivat mitenkin.
Kisojen jälkeen olikin vuorossa savusauna, jossa oli tarjolla virvokkeita ja makkaraa sai paistella takkatuvassa. Tästä on mainittava erikseen eli päivä alkoi klo. 13:00 ja ruokailu oli klo. 19:30, enkä ollut muistanut tilata mitään välipalaa saapumisen ja ruokailun välille, silti Varjola hoiti homman hienosti vaikka pyyntö välipalasta tulikin viimeiseen mahdolliseen aikaan!
Kyllä kelpasi istuskella savusaunassa ja poreammeessa sekä käydä pulahtamassa koskessa, jonka lämpötila oli jopa 10 astetta mutta niin tuli talviturkki heitettyä!




Saunan jälkeen päästiinkin buffet pöydän hellään huomaan, joka oli erittäin runsas ja maittava lisää pöydän antimista voi lukea täältä.

Niin se ilta jatkui "JMK:n housebandin" säestyksellä kuunnellen ikivihreitä ja vähemmän vihreitä kappaleita niin tutuin kuin tuntemattominkin sovituksin ja sanoituksin. Musiikki oli hyvää ja porukalla hauskaa sehän tässä pääasia olikin. Myös polttariporukkaa tuli hauskuuttettua, bändi jopa lauloi naudalle ihan oma biisinkin!

Niin sitä nautaa vietiin kohti ikuista navettaa!













 Ikivihreiden kappaleiden luvattu bändi, jalallakin porukka pisti koreasti niin paritansien kuin rokatenkin.



























Voin lämpimästi suositella kaikille julapaikaksi Varjolaa, ei ehkä halvin mahdollinen mutta tasan tarkkaan hintansa väärti. Ainut miinus minkä voin antaa on se että viina siellä on tuskaisen kallista! Hinnat lyövät yli jopa Jyväskylän keskustan ravintelien hinnat!

Haanpään kesäkahvila

Tästä on useasti ajanut ohi, kun mennyt Tamperetta kohti tai tullut sieltä takas mutta nyt lähdettiin ihan varta vasten käymään vohveli kahv...