Viinitasting

 Nyt pääsi ns. epämukavuusalueelle kun liiton vuosikokouksen yhteyteen oli järjestetty viinitasting illallisineen. Illallispaikkana toimi Juhlan Paikka / Punainen Pirtti ja viinitastingin veti Jyväskylän Viiniklubi.

Epämukavuusalueelle siksi että en ole viini-ihmisiä, kuoharia voin juoda lasin, valkkaria ehkä parikin ja punaviinit on pääsääntöisesti kaikki kuraa. Eli lähtökohtana en ehkä ollut sitä otollisinta asiakaskuntaa. Silti odotin mielenkiinnolla, sillä aina kun ammattilainen valitsee tuotteet ja kertoo niistä on asia eri kun lähtisit sokkona yrittämään.

Satsiin kuului alkuun kaksi kuohuvaa ns. herättelijänä, alkuruuan kanssa oli 2 valkkaria, pääruuan kanssa taasen 2 punaista ja jälkkärin kanssa lasi Sherryä.

Kuohuvat ja valkkarit menivät aika vaivattomasti alas ja niistä jopa tykkäsin, mutta kumpikaan punkuista ei uponnut yhtään. Toinen oli jopa niin pahaa että meinasin sylkäistä sen takaisin lasiin, onneksi joukossa oli myös punkun ystäviä joten ei tarvinnut hukkaan heittää, vaan annoin lasit suosiolla vierustoverille. Sherry taasen sopi jälkkärin ja kahvin seuraksi oikein mainiosti! Valitettavasti siitä lasista ei ole kuvaa. Ruoka oli todella hyvää ja hienot makuparit oli saatu aikaan. Oli myös hienoa ja mielenkiintoista kuunnella ja ottaa oppia kun ammattilainen kertoo juomista ja niiden alkuperästä sekä valmistuksesta. Kiitos Juhlan Paikka ja Jyväskylän Viiniklubi!

Syksyinen Tallinna

 Ammattiliiton alueyhdistyksen vuosikokous ja pikkujoulumatka suuntautui tällä kertaa Tallinnaan ja mikäs sinne oli lähtiessä, hetki onkin vierähtänyt kun tuon etelänaapurin pääkaupungissa on tullut pyörittyä. 

La aamuna ennen kukonlaulua ylös ja linja-autolla kohti Helsinkiä, lonkeronharmaa keli otti matkaajat vastaan Helsingissä. Ensin ohjelmassa oli laivan ja taxfreen esittelyä, tämän jälkeen vuosikokous ja kokouksen jälkeen kevyt salaattilounas.

Lounas oli kyllä hyvä, juuri sopivan monipuolinen ja kevyt, sillä tarkoitus oli mennä vielä yhdessä illastamaan Tallinnassa. Eipä tuo keli juuri Tallinnan päässä muuttunut, muutaman asteen lämpimämpää mutta harmaata. Onneksi ei kuitenkaan satanut, kuten ennusteet olivat luvanneen. Satamasta pieni ostosreissu SuperAlkoon, jonka jälkeen majoittuminen Sokos Hotel Viruun.

Illallinen alkoi vasta klo 18, joten hyvin ehti käymään pienellä kävelykierroksella ennen lähtöä. Samalla tuli käytyä Viron Venäjän suurlähetystön edustalla ja mukavasti on muistutettu Venäjää siitä miten paska valtio se on.

Illallisen olin varannut One Sixty ravintolaan, Telliskiven alueelta. Joka oli itselle täysin tuntematon alue kaupungista. Aluehan on ihan hämmentävän hieno, vaikka siellä nyt ei isoa kierrosta tullut tehtyä, mutta tähän osaan kaupungista pitää kyllä tutustua paremmin.

Itse ravintola oli viihtyisä ja itsellekin selvisi vasta perjantaina, että kyseessä tuollainen prätkähenkinen paikka. Listalta otin Naudan poskea, perunamuusin ja salaatin kanssa. Mukava yllätys oli että itse salaatti oli tulista. Jälkiruokalistalla oli Figft Club soap, joka oli pakko ottaa, eteen tuli "saippuapala", joka oli suklaata ja sisällä oli kirsikkahilloa ja suklaamoussea, hankala syödä mutta hyvää. Ruoka oli muutenkin ihan pirun hyvä, mutta palvelusta pitää antaa moitteita. Varsinkin laskun jakaminen meinasi olla mahdotonta, vaikka siitä ihan alussa mainittiin. Mukavan rouhea paikka, johon palaan kyllä, vaikka palvelussa olikin toivomisen varaa.

Tuolta sitten kävellen vanhaan kaupunkiin ja ensimmäinen stoppi oli Depeche Mode bar, joka itselle kuuluu niihin paikkoihin, joissa käyn aina kun Tallinnassa olen. Sieltä matka jatkuin Hell Hunttiin, johon saatiin jo sitten hieman isompi porukka kasaan. Hell Huntista matka jatkui vielä Mad Murphy's baariin, jossa olikin elävää musiikkia tarjolla.

Ukrainan lipun värit olivat komeasti rakennuksessa, vaikka se ei kuvassa niin hyvin erotukkaan.

Tuoltahan sitä sitten jo jouti nukkumaan, tosin pienen kävelylenkin kautta, joten nukkumaan pääsi vasta joskus yhden jälkeen.

Aamupalan jälkeen uusi kierros kaupungilla ja nyt kohti Patkulin näköalatasannetta ja Tanskan kuninkaan puutarhaa. Oma kiipeämisensähän tuonne on mutta se kyllä kannattaa.

Vielä ehti hotellilla ottaa pienet nokoset ennen kuin kamat piti lastata linja-autoon. Tämän jälkeen oli vielä hetki aikaa ennen kuin laiva lähtisi, joten kaverin kanssa kierros Rotermann-kortterissa.

Nii jäi taakse Tallinna ja nokka kohti Helsinkiä. Reissu oli mukava, uusia paikkoja, uusia tuttavuuksia ja rentoa meininkiä! Eipä sitä tällaiselta minilomalta muuta voi toivoa!