Lakeuden Panimojuhlat

 Vihdoin ja viimein koitti aika, että pääsi käyttämään jo vuonna 2020 ostetut liput! Suunta kohti Seinäjokea ja Lakeuden Panimojuhlia. Juhlien pitopaikkana toimii Rytmikorjaamo. Tapahtuma on kaksipäiväinen ja tarjolla oli hieno kattaus panimoita ja heidän tuotteitaan.

Kuljetukset lähtivät mukavasti suoraan hotellin edestä, matka kustansi 4€ suunta. Itse en ole aikaisemmin käynyt Rytmikorjaamolla, enkä panimojuhlissakaan, joten kaikki olisi uutta mitä vastaan tulee. Mukavaa oli se että sisäänpääsyn jälkeen sai esitteen, jossa oli kaikki panimot, heidän tarjoamansa tuotteet sekä ohjelmien aikataulu ja kartta. Mukana oli seuraavat: Kyrö Distillery, Hiisi, Tornion Panimo, Kanavan Panimo, Bock's Corner Brewery, Nailo Brewing, Sonnisaari Panimo, CoolHead Brew, Olarin Panimo, Pirula, Keppo Bryggeri, Huyghe Brewery/Delirium (BEL), Mallaskosken panimo, Olu Bryki Raum ja Fat Lizard

Tilana tuo ei tuntunut kovin isolta, toki porukkaa oli todella runsaasti paikalla, olihan tapahtuma loppuunmyyty molempien päivien osalta. Itse kiersin kahden päivän aikana kartan mukaisessa järjestyksessä ja nautin jokaisesta kojusta ensin, jotain mikä itseäni houkutti ja sen jälkeen koitin maistella erikoisempia tuotteita.

Myös ohjelmaa ja oheistekemistä oli keksitty mukavasti, oli paneelia, haastatteluja, luentoja. Pelinurkkaus oli täynnä koko ajan ja pingistäkin pääsi pelaamaan niin halutessaan. Oli myös Bingoa ja Pubivisaa. Perjantai menikin paljolti kuunnellen ohjelmien tarjontaa oluen maistelun lomassa.

Perjantain aikana ehdin kiertää reippaan puolet kojuista, joten lauantaille jäi vielä aimo annos kierreltävää. La aamupalan jälkeen oli runsaasti aikaa ennen ensimmäistä ohjelmanumeroa, joten lauantai alkoi tutustumalla Seinäjoen arkkitehtuurisiin hienouksiin.

Tuon arkkitehtuurisen ähkyn jälkeen, olikin hyvä levähtää hetki ja kerätä voimia tapahtuman yhteydessä järjestettävään panimokierrokseen Mallaskosken Panimolla. Kierrokseen kuului tasting, jossa kerrottiin tuotteista ja tietenkin kierros panimon tiloissa, laite-esittelyineen ja tarinoineen oluen valmistuksesta.

Kuvassa maisteltavat tuotteet, kaikki loistavia mutta tuo puolukkalonkero oli, kyllä ihan järkyn hyvää!

Tuolta sitä joutikin jo pitämään pientä taukoa maistelusta ja käymään syömässä. Tarkoitus oli mennä hotellin yhteydessä olevaan Talriikkiin, mutta kun ei ollut pöytävarausta, niin jäi menemättä. Hieman jäi kaivelemaan, etten saanut maksaa ja että sitten piti tyytyä Amarilloon, ei sillä hyvää oli ruoka sielläkin ja nälkä lähti.

Reippaina nuorinamiehinä kävelimme tapahtumapaikalle, olihan sinne jopa 1.7 km matka! Siitä vain jatkamaan mihin eilen jäätiin. 

En nyt osaa sanoa parasta tuotetta, mutta mielenkiintoisimman ja pahimman osaan. Mielenkiintoisin on tuo viimeisessä kuvassa oleva CoolHeadin Tiger Dreams, joka oli mango, lakritsi, vanilja sour, erittäin hauska ja mielenkiintoinen. Pahin taas oli Deliriumin Delirium Red, joka oli kirsikkainen olut, mutta käytännössä maistui cocktailkirsikalle, mantelille ja jollekin esanssille. 

Tapahtumassa kaikki toimi hyvin, missään ei tarvinnut jonotella pitkään ja vesipisteillekin pääsi jonottamatta, kuten vessoihinkin. Tilana Rytmikorjaamo oli vain huono. Kun toisessa päässä on haastattelu, toisessa bingo ja tupa täynnä ihmisiä, niin kakofonia on melkoinen ja ainakin itselläni se otti korviin.

Listaan vielä lopuksi tapahtumassa maistamani tuotteet.

Kyrö: Malt Rey Whisky, Hiisi: Keito ja Humppa, Tornion Panimo: Gammel Ale ja Pihlajlonkero, Kanavan Panimo: Lehti nokkossour, Bock's: Pale Ale ja Winter, Nailo: Poppy IPL ja No Stir, Sonnisaari: Juhlakalu Oaked Old Ale, CoolHead: Tiger Dreams, Olarin Panimo: China White Rice Lager, Pirula: Helmi, Keppo: Porter ja Kud.Lager, Delirium: Red, Mallaskosken panimo: True Lager, Olu Bryg Raum: tumma ruissahti, Fat Lizard: In lail Monopoly IPA.

Rompepäivät

 K-S Konepyöräseuran järjestämä Rompepäivä järjestettiin 14.1. Paviljongissa. Samaan aikaan Lutakon tanssisalissa oli OHNO MC:n järjestämä Chopppertori ja sinne kulku suuntautui ensiksi.

Pienoinen pettymys kyllä oli tuo Choppertori, jo ovella oli teksti, että lipun hinta on 3€ näytteilleasettajien vähyyden vuoksi ja eipä siellä kyllä montaa pöytää ollut. 

Montaa minuuttia ei tuolla kiertämiseen aikaa kulunut, mutta tulipahan kannatuksen vuoksi käytyä. Oli muutama tosimotoristikin lähtenyt liikenteeseen Rompepäiville.

Porukkaa oli todella mukavasti liikenteessä, jopa ihan tungokseen asti, joten voi todeta, että rompe ja romu kiinnostaa. Tällaiselle nykypyörällä päristelevälle kaverille ei tuolta juuri ostettavaa löydy, mutta tämä on se vuoden ensimmäinen tapahtuma, jossa näkee tuttuja karvaisia ja karvattomia motoristikavereita! Samalla tämä on ensimmäinen paikka missä mainostetaan JMK:n järjestämää K-S MP-näyttelyä ja tällä kertaa myös Kotas-Rallia, joka on siirtynyt uuteen, entistä ehompaan ja 100% parempaan paikkaan.

Tavaraa on ihan laidasta laitaan ja kuhina kävi tiskeillä, kun eri laitteisiin etsittiin osia ja tarvikkeita.

Vaikka mitään ei tarttunut matkaan, niin useampi tunti tuolla meni ihan vain ihmetellessä. Eikä montaakaan metriä tarvinnut kävellä, kun näki jonkun tutun tai joku nykäisi hihasta. Talven kuulumiset tuli vaihdettua ja kevään toivottiin tulevan nopeasti, että pääsisi ajelemaan ja kokoontumisiin. 

Uuden vuoden viettoa

 Niin vaihtui vuosi blogin kirjoittajallakin! Vanhaan tapaan ei mennyt ilman paukkuja tämäkään vuoden vaihde ja pitäähän sitä toki syödäkin, että jaksaa ammuskella.

Aatto alkaa perinteisellä Illallinen yhdelle "elokuvalla", vaikka tämän on nähnyt varmaan jo kymmeniä kertoja, toimii se aina!

Edellisenä päivänä olin tehnyt jo tekeytymään kukkakaalista ja parsakaalista salaatin, johon tökätään toki myös karpaloita ja reilusti majoneesia. Muuten mentiin hyvin perinteisillä aineksilla, nakkeja, lihapullia, punajuuri- ja perunasalaattia.

Sitten olikin jo aika rientää ulos ammuskelemaan patoja, raketteja en ostanut yhtään. Olen todennut että padat toimii parhaiten. Puoliltaöin taivas repesi ja porukka rätkytteli ihan olan takaa. 

Tinojen valantaa ei ole tullut harrastettua useisiin vuosiin, mutta Harri sai päähänsä, että kyllähän me sellaiset nyt valetaan ja jostain löytyi tinojakin. Tosin nuo taisivat olla niin vanhoja, että mikään ympäristöviranomainen ei noita enää hyväksyisi. 😁

Aika rahallisia hippuja noista tuli, että ei muuta, kun lottovoittoa odotellessa. Iltahan jatkui ihan aamuun asti. Silti reippaana "nuorena" miehenä aamupäivästä pikku kävelylle, kun oli niin komia keli, samalla sai tuoksutella vielä ilmassa leijuvaa ruudin tuoksua. 

Ihanhan tuonne ei vielä pilkille uskalla mennä, kun on osin vielä sulana. Eipä tässä muuta kun toivottavasti vuosi 2023 on kaikille parempi kuin 2022!

Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2023

 Alkaa olemaan vuosi purkissa tarinankertojallakin, tahti on ehkä iän myötä hidastunut mutta toivottavasti sisältö on pysynyt yhtä luokattomana, kun aikaisemminkin ;).

Tänä vuonna tuli jälleen tehtyä taloja lahjaksi, nyt vain tuollaisia minitönöjä. Tuli myös käytyä katsomassa Toivolan vanhalla pihalla Lumiukko-animaatio.

Näiden kuvien myötä kaikille blogin seuraajille Hyvää Joulua ja onnea Vuodelle 2023! 

Murmuu-teatteri esittää: Ilmasta rahaa

 Muuramessa toimiva Murmuu-teatteri esittää marras- ja joulukuun aikana farssin nimeltä Ilmasta rahaa. Kävin sen katsomassa 12.11. Kuviahan on varsin vähän koska kuvaaminen on kielletty esityksen aikana.

Murmuu-teatterin sivuilta lainattua: Esitys kertoo Erkki Joutsenesta, joka joutuu keskelle itse keksimiensä valheiden aiheuttamaa juonenkäänteiden verkkoa.

Kaikki alkaa siitä, kun Erkki sai pomoltaan 'joulubonuksen' eli potkut sähkölaitokselta. Erkki ei henno kertoa tästä vaimolleen Liisalle, sillä hän ajattelee saavansa pian uuden työpaikan. Uutta työpaikkaa ei kuitenkaan kuulu... 

Erkin ja Liisan postilaatikkoon kolahtaa säännöllisesti entisen alivuokralaisen Kela-etuudet. Erkin pitäisi toimittaa etuudet entiselle alivuokralaiselleen Ruotsiin. Hän kuitenkin pitää rahat itsellään ja siitä se ajatus sitten lähti…

Pian Erkin olohuoneessa alkaa tapahtua, kun mukaan tulee hulvaton hahmojen kavalkadi. Erkki onnistuu luomaan valheiden labyrintin, josta ulospääsy tuntuu mahdottomalta.

Vauhti on kovaa alusta asti ja kiihtyy koko ajan! Toisella puoliajalla mennään jo niin lujaa, että heikompaa hirvittää, siis hyvällä tavalla. Yleisöstä kuuluu naurua ja tirskumista ja itsekin kuulun näiden naurajien joukkoon. Esitys on hyvä ja hauska, jopa näin ei teatteri-ihmisenä tämä reipas kaksituntinen meni hujauksessa. Kelloa ei ehdi katsomaan, kun pitää keskittyä mitä lavalla tapahtuu.

Pääosan esittäjä Marko Pöllänen tekee aivan ilmiömäisen suorituksen, ei voi kun ihmetellä miten voikaan pysyä perillä kaikista nimistä ja käänteistä. Vuorosanoja on yhdelle ihmiselle aivan valtava määrä. Toinen näyttelijä, jonka nostan esille on Jorma Rusasta näyttelevä Matti Toikkanen, hänellä on lähes yhtä vaativa osa kuin Markolla. 

Ei sinänsä koko näyttelijä kaarti tekee hyvää jälkeä, mutta nämä kaksi ovat kyllä erikoismainintansa ansainneet. Vielä yksi nosto, kaiken tämän härdellin keskellä mahtavaa vakavuutta sekaan tuo Herra Yli-Kirkkaala ja Neiti Kuparinen! Eikä ole huono hauskuuttaja Erkki-setäkään.

Esitysajat ja muut tärkeämmät tiedot löytyy Murmuu-teatterin sivuilta, suosittelen lämpimästi! 

Näytelmän on käsikirjoittanut Michael Cooney ja suomentanut Sami Pakarinen. Ohjauksesta vastaa Suvi Salomaa, hänkin on kyllä tehnyt vakuuttavaa työtä.