Reissu Müncheniin

 Matka Müncheniin lähti pienestä läpästä, kun työkaveri oli menossa katsomaan K-pop bändiä kaupunkiin, mutta ei olisi halunnut yksin matkustaa. Niinpä eräässä palaverissa päätettiin että lähdetäänpä seuraksi ja huppista niin sitä sitten neljä työkaverusta lähti viettämään viikonloppua Müncheniin.

Ryhmärämä tai kuten itse nimitin ryhmä sekasikiö

Lento lähti pe klo 6 aamulla, joten periläkin oltiin hyvin ajoissa. Lentokentältä pääsee kätevästi keskustaan junalla, toki myös linja-autolla tai taksilla. Hotelille päästiin siis ajoissa ja positiivinen yllätys oli että yksi huoneista oli jo valmiina, joten saimme laukut yms. jätettyä huoneeseen. Majoitus oli varattuna Hotel Jedermannista, jota voin kyllä suositella, huoneet ei ehkä uusinta uutta mutta kaikki tarpeellinen löytyi ja mikä parasta aivan loistava aamupala. Sijaintikin oli mainio, keskustaan pääsi suoraan ratikalla hotellin edestä tai kävellen.

Koska lento oli ollut aikainen, oli myös aamupala jäänyt hieman köykäiseksi ja päätettiin heti mennä ottamaan jotain pientä palasta. Hotellin vierestä löytyi kahvila josta sai juomaa sekä ruokaa, itselle lautaselle eksyi Currywurst.

Tuohan oli herkkua, joka toki oli jo tiedossakin mutta olipa hyvää olutta! Sekin toki oli tiedossa, täältä ei varmasti huonoa olutta saisi, jos ei vehnäolutta lasketa mukaan.

Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli retki eläintarhaan, jonne matkattiin Uberilla, tämä on myös kätevä tapa liikkua, toki ratikkaa ja linkkiä kalliimpi. Münchenin eläintarha on todella iso ja kattava ja Müncheniläiseen tyyliin myös täällä on olutpuutarhoja!

Keli oli järkyttävän kuuma, auringossa päästiin varmasti lähelle 40 astetta. Aurinkorasvaahan ei tietenkään ollut mukana, joten niskahan tuolla paloi. Onneksi toki puisto on suunniteltu niin, että varjopaikkoja on paljon. Oli vähän kuin olisi kävellyt metsässä, niin paljon puita yms. kasvillisuutta oli kulkureittien vierellä.

Kaveri ottanut ilmaisen kyydin.

Tuollahan vierähti rapiat viisi tuntia! Näkemistä oli todella paljon ja eläimiä todella kattavasti, suosittelen, mutta varatkaa aikaa. Tuolta pitikin jo kiiruusti mennä syömään ja kaverini Stefan ja toki myös kaikki matkaoppaat pitävät pakollisena käyntikohteena Hofbräihaus Müncheniä, joten menimme tutkailemaan sitä. Paikkahan oli melkein täysi ja sisällä ei olisi pystynyt olemaan Erkkikään, kun se kakofonia oli niin valtava. Olimme jo luovuttamassa, kun ihan uloskäynnin vieressä oli pöytä johon äänet eivät niin hyvin kantautuneet. 

Paikkahan on upea, oluthalleineen ja sisustuksineen, mutta aivan liian meluisa, jotta olisi voinut nauttia olostaan. Itse söin rapeaa possunpaistia, tummalla olutkastikkeella ja perunapallerolla. Hyvää oli ja annos vähintäänkin riittävä, tokihan tuosta ei mitään WOW-efektiä saa, sillä Saksalaiseen tyyliin perusmaut kohdalleen ja salaatilla ei pröystäillä.

Tuolta sitten pyörimään kylille, ns. turistirysäpaikkoihin kuten Marienplatzille, jossa porukkaa riittikin ihan tungokseen asti.

Päivä oli ollut pitkä ja se toki vaati veronsa, joten nukkumaankin mentiin hyvissä ajoin. Eikä tosiaan tarvinnut paljoa unta houkutella.

Seuraavana aamuna pikku kävely apteekkiin ja aurinkorasvan ostoon ja kun niska oli saatu suojattua katselemaan kaupunkia, tämä oli myös se päivä jolloin yksi meistä lähti sinne K-pop keikalle, joten hänetkin saateltiin keikkapaikan läheisyyteen.

Keskustassa oli jälleen porukkaa todella paljon ja mikäs tuolla oli kierrellessä kun nähtävää on joka puolella. Itselle jäi sellainen kuva että itse vanhakaupunki ei ole ihan jättimäisen kokoinen mutta Münchenissä on ihan hirvittävän paljon nähtävää pidemmän matkan päässä, jonne toki pääsee kätevästi linkillä tai ratikalla. Nälkähän tuossa tuli jälleen ja jälleen löytyi yksi oluttupa, jossa sai janon ja nälän sammutettua. Nyt vasikanpihvejä, olutkastiketta ja perunasalaattia, tuo perunasalaatti on veikeää kun se on maultaan hieman makeaa, mutta sopi annokseen todella hyvin.

Sunnuntaina muut halusivat jäädä lepäämään hotlalle, niin läksin yksin kiertelemään. Saksa noudattaa vielä pyhäpäiviä ja esim. moni paikka jota kaverini oli suositellut, oli kiinni. Silti kävin pyörähtämässä torilla, vaikka myyjiä ei ollutkaan paikalla ja siellä sitten tutkiskelin nettiä ja löysin Wiener Platzin, joka toki oli sekin kiinni mutta sen vierellä oli Hofbräun olutpuisto, jonka erikoisuus on suuret kastanjapuut jotka varjostavat ja kattavat koko alueen.

Liikennevalotkin matkanvarrella olivat hieman erilaiset

Suuri terassi aukesi vasta klo 11, joten siinä ehti kävellä läheisessä puistossa ja käydä kirkossa, jossa oli juuri jumalanpalvelus meneillään, niin ei tohtinut jäädä sinne kuvaamaan. Heti klo 11 väkeä tuli muutamia sisään lähinnä lapsiperheitä. Kukaan ei katsonut paheksuvasti saati soittanut sossuille, kun lapsille otettiin ranut ja mehut ja vanhemmille oluet, täällä päin maailmaa tämä on täysin normaalia mutta menepä lasten kanssa Suomessa kaljalle, niin poliisit on paikalla! Läksin tuolta vielä etsimään postimerkkiä aivan toiselle puolelle kaupunkia, kun googeli kertoi että sieltä niitä saisi! No ei saanut kun koko kaupungista ei tunnu saavan postimerkkiä kuin postitoimistosta, joka sekin on su kiinni. Pieni välinäppänen tuli otettua ennen kuin palasin hotelille, muiden seuraan.

Iltasella veinkin muun porukan tuonne olutpuutarhaan istumaan ja siellähän vierähti tovi katsellessa ihmisvilinää ja nautiskellessa oluita, toki tuli syötyä ja jälleen cyrrywurst. 

Jossain vaiheessa iltaa ei enää saanut tuota perusolutta kuin litran tuopeissa? en kyllä ymmärrä miksi kun kaikkia muita tyylejä sai puolikkaassa, mutta olihan se otettava yksi sellainen, koska onhan tuo kohtalaisen miehekkään näköinen tuoppi.

Hymyilyttäähän se kun olut on kylmää ja brezel on uunituore!

Tuolta matka jatkui jälleen kohti Münchenin keskustaa ja menimme istuskelemaan Irkkupubiin, ensin terassille ja sitten sisätiloihin, jossa oli live musaa. Piti syödäkin vielä kun ei tuolla yhdellä makkaralla pärjää, olkoonkin että mitään pikkunakkeja ei täällä makkarat ole.

Tämä kaveri se kilautteli kelloja aina tasaisin väliajoin.

Roastbeef leipä ei ollutkaan niin pieni kuin ajattelin, toki kaverille tuotiin kanakorin asemasta kanaämpäri!

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös tämä matka. Lento lähti maanantaina klo 8.30 joten ajoissa sai nousta jälleen. Hotelilta oikein pahoiteltiin kun ei ehditty aamupalalle ja sanovat että olisitte illalla kertoneet, niin he olisivat tehneet meille eväät tai erikseen aamupalan aikaisemmin. Yksi asia mitä ihmettelen koko matkassa että passia ei kysytty missään vaiheessa lentokentillä, henkilöllisyyttä ei tarkastettu mitenkään, riitti kun oli boarding pass mukana, jonka pystyi esittämään lukulaitteelle.

Mitä jäi Münchenistä käteen? se että kaupunki on kaunis ja siellä on valtava määrä nähtävää, joista nyt tuli vain pintaraapaisu. Esim. Olympiakylä ja puisto jäi näkemättä. Samoin kaupungin kuuluisat torit, koska rupesin niitä koluamaan vasta sunnuntaina. Kuten myös kaikki museot sekä joenvarsi, jossa ihmiset viettivät aikaa ja uivat. Arkkitehtuurisia yksityiskohtia on niin valtavasti, että pää ei pysy edes mukana ja tuossa kaupungin aukiolla olevassa kirkossakaan ei ehtinyt käymään.

Erittäin onnistunut reissu, josta iso kiitos kuuluu matkaseuralle, olitte huippuseuraa ja ette ehkä osaa edes arvata miten paljon tämä reissu minulle antoi, juuri tässä tilanteessa!! Iso kiitos teille Henna, Lasse ja Sini!